Torstai, 20.9.2018 
Varpu, Vaula
Muut

Polvijärven kirkko: ”Kirkon tehtävä on olla kaunis”

  • Karjalainen

Media

Juhani Räsänen hyödyntää Polvijärven kirkkoa opetuksessa.

Polvijärven ortodoksisessa kirkossa rakennustyön jälki on käsittämättömän kaunista, enemmän kuin ammattimiesten työtä. Näin vakuuttaa kirkonisäntä Juhani Räsänen samalla kun hän avaa oven tapulihuoneeseen. Siellä on näkyvissä piilutettua hirttä, jota on tuotu tsaari Nikolai II:n luvalla kruunun maalta Rauanlahdesta sekä saatu lahjoituksina paikallisilta talonpojilta.
– Tämä on käytännössä viiden miehen työ, sanoo Räsänen.
Hän on ammatiltaan uskonnonopettaja ja näkee kirkkorakennuksen yhtenä tehtävänä sen, että siellä ihmisen mieli suuntautuu jumalallisuuteen ja kauneuteen.
– Ikoneillakin on kirkon perinteessä vahva asema. Ikoneilla opetetaan. On parempi, että katse osuu ikoniin ja sen kertomaan kuin että katse harhailisi tyhjillä seinillä.

17 metrin kupoli

Polvijärven kirkon historia ulottuu Höytiäisen laskun jälkeisiin vuosiin. Viljelysmaa seudulla lisääntyi, väkiluku kasvoi, ja alkoi herätä toiveita omasta seurakunnasta. Viinijärven emäseurakunta ei sille lämmennyt, mutta kirkko ja pappi luvattiin.
– Uutta kirkkoa alettiin suunnitella välittömästi edellisen palon jälkeen. Kävi ilmi, että palovakuutusvarat riittivät suurin piirtein kivijalkaan.   
Varoja anottiin keisarilliselta senaatilta, ja tsaari Nikolai II lupasi puut kruunun maalta Ruvaslahdelta.
– Seurakunnan kokouksista on kirjattu vaatimus, että kirkosta on tehtävä samankokoinen kuin Joensuun kirkosta mutta komeampi, naurahtaa Räsänen.
Arkkitehdiksi saatiin sortavalalaissyntyinen Ivan Kanninen. Hän otti mittasuhteissa mallia Novgorodista ja toi lisänä esimerkiksi ikkunoihin jugend-vaikutteet.
– Kupolilla on korkeutta peräti 17 metriä. Tätä rakennusta kuvaisin pohjoisvenäläiseksi kirkoksi. Yksi iso keskikupoli valoa antavana on juuri niille tyypillinen elementti.

Remontteja

Ikonostaasi tuotiin elementteinä Pietarista. Tarkan rahan taloudesta kertoo se, että kuljetuslaatikoitten laudat käytettiin varastorakennuksen tekemiseen.
Vuoden 1964 remonttia Räsänen kuvaa rajuksi: vanha puupaneeli vaihdettiin lastulevyyn, kupoli katkaistiin sinisellä muovilevyllä, kaakeliuunit korvattiin Helo-öljykamiinoilla.
– 30 vuotta myöhemmin kirkkoa pyrittiin palauttamaan alkuperäiseen asuunsa, mutta seinille jäi levypinta. Varat riittivät vain kattojen panelointiin. Mutta nykyisestä asusta tulevat sukupolvet voivat halutessaan helposti palauttaa tämän alkuperäiseen asuunsa, Juhani Räsänen sanoo.