Tulosta tämä sivu
Kotimaa

Nyt löytyi viitteitä median punavihreästä kuplasta? Supervaikuttajien nimet

Viime eduskuntavaalien media-agendaan pystyi vaikuttamaan vain kourallinen ehdokkaita, kertoo Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston Digivaalit 2015 -tutkimushanke.

Perinteisen median agendaan eli karkeasti juttuaiheisiin vaikuttivat kaikkein eniten Li Andersson (vas.), Veronika Honkasalo (vas.), Ville Niinistö (vihr.), Hanna Sarkkinen (vas.) ja Ozan Yanar (vihr.) aakkosjärjestyksessä.

Heistä eduskuntaan pääsivät muut paitsi helsinkiläinen Veronika Honkasalo, 40, joka jäi 5 400 äänellään varasijalle. 28-vuotias Yanan on Helsingistä, 28-vuotias Sarkkinen Oulusta ja Andersson, 28, sekä Niinistö, 39, Turusta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Tutkijat eivät nimeä vaikutusvaltaisinta ehdokasta ylitse muiden.

- Sanoisin, että kaikki top vitoseen päässeet ehdokkaat ovat supervaikuttajia, kertoo tutkija Matti Nelimarkka, joka huomauttaa, että nimeäminen on tutkimuseettisesti hieman haastavaa.

Vaikutusvaltaa puoluekannan mukaan tutkijat eivät ole selvittäneet, mutta se voitaisiin Nelimarkan mukaan tehdä seuraavaksi.

Sosiaalisessa mediassa supervaikuttajien listalle pääsi ehdokkaita muistakin puolueista kuin vasemmistoliitosta ja vihreistä. Viiden kärki oli Atte Kaleva (kok.), Dan Koivulaakso (vas.), Ville Niinistö (vihr.), Antti Rinne (sd.) ja Alexander Stubb (kok.) aakkosjärjestyksessä.

Kaleva kommentoi paljon esimerkiksi turvallisuuspolitiikkaa ja liputti Nato-jäsenyyden puolesta. Koivulaakso muun muassa vastusti rasismia.

Vihreiden puheenjohtaja Niinistö oli ympäristöministeri syyskuuhun 2014, SDP:n puheenjohtaja Rinne oli valtiovarainministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja Stubb pääministeri.

Some-guru ylitse muiden oli Alexander Stubb. Nelimarkka kertoo, että tässä listauksessa huomioitiin myös se, kuinka paljon ehdokkaille viestiteltiin ja kuinka usein muut mainitsivat heidät.

- Stubbille viestitään hirveän paljon.

Tutkijoiden kehittämä vaikuttajaindeksi mittaa ehdokkaan kykyä vaikuttaa keskusteluun ja aiheisiin, joista puhutaan. Useimmilla ehdokkailla vaikuttajaindeksi oli pieni tai olematon perinteisessä mediassa. Useammat pystyivät vaikuttamaan siihen, mistä kohistiin Twitterissä. Ehdokkaat käyttivät nettiä pääasiassa itsensä mainostamiseen ja yksisuuntaiseen viestintään.

Vaikka perinteisen median supervaikuttajien listalla on naisenemmistö, tutkijat havaitsivat, että miehet saivat aiheitaan enemmän läpi. Hallituspuolueiden edustajien juttuihin ei tartuttu yhtä hanakasti kuin opposition edustajien.

Perinteisen median aineistona käytettiin suurimpien kotimaisten verkkolehtien poliitiikkauutisia, joita oli 7 500. Somessa kerättiin kaikkien ehdokkaiden viestit että yleistä vaalikeskustelua Twitteristä ja Facebookista.

Muokattu kello 14.04: Korjattu Dan Koivulaakson nimi.

Nettiviestejä oli tutkimuksessa peräti 1,5 miljoonaa. Aineisto kerättiin pääosin vaalipäivää edeltävän kuukauden aikana.

Tutkimuksen tekivät Aalto-yliopiston Tietotekniikan tutkimuslaitos ja Helsingin yliopiston Viestinnän tutkimuskeskus Helsingin Sanomain Säätiön tuella.

Tiedote Aalto-yliopiston verkkosivuilla:

http://www.aalto.fi/fi/about/for_media/press_releases/2016-04-07-002/

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa