Perjantai, 23.10.2020 
Severi
Kotimaa

Analyysi: Puoluesihteerit olivat kerran maan näkyvimpiä poliitikkoja, nyt vain hallintojohtajia

  • Karjalainen
Puoluesihteerin pesti oli joitakin kymmeniä vuosia sitten toimivimpia ponnahduslautoja vieläkin merkittävämpiin poliittisiin tehtäviin. Useimmiten hyppy kantoi vähintään puolueen puheenjohtajaksi.

- 1970-luvulla oli tilanne, jossa useiden puolueiden puoluesihteerit olivat Suomen poliittisen elämän näkyvimpiä toimijoita, valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo kiteyttää.

Tietynlainen huipentuma nähtiin vuonna 1972, kun SDP:n puoluesihteeri Kalevi Sorsa nousi maan pääministeriksi. Puolueensa puheenjohtajaksi Sorsa valittiin vasta 1975.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kesäkuun toinen viikonloppu on todellinen suomalaisen politiikan superviikonloppu. Etukäteisrummutus on keskittynyt siihen, että tuon viikonlopun puoluekokouksissa voi vaihtua kokoomuksen puheenjohtaja. Vasemmistoliiton ja RKP:n puheenjohtajat vaihtuvat varmasti.

Viikonloppuna valitaan myös keskustan ja vasemmistoliiton uudet puoluesihteerit. Puoluekokousohjelmista voisi päätellä puoluesihteerien suuruuden päivien jatkuvan: ehdokkaat pyrkivät "puoluejohtoon".

Todellisuus on toinen.

Poliitikkoina ohi ovat ajaneet puolueiden ja eduskuntaryhmien puheenjohtajat, jopa kansanedustajat. Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen (2006-2010) ja SDP:n Mikael Jungner (2010-2012) olivat näkyvinä poliitikkoina vain tuoreimpia poikkeuksia säännössä.

Paloheimon mukaan perussuomalaisten Riikka Slunga-Poutsalo on nykyisistä lähimpänä perinteistä puoluesihteeriä.

- Jos matalalla profiililla tarkoitetaan päivänpolitiikkaa puolueen poliittisten linjanvetojen suhteen, nyt on menty niin matalan profiilin tilanteeseen, ettei paljon alemmaksi enää pääse, Paloheimo luonnehtii yleistilannetta.

Hän määrittelee puoluesihteerin aseman muutoksen huikeaksi.

- Taustana on se, että puoluetoimistojen ja puoluehallitusten asema poliittisten linjojen vetäjänä on heikentynyt huomattavasti suhteessa eduskuntaryhmään 1980-luvulta alkaen. Vielä 1970-luvulla eduskuntaryhmät pitivät puolueensa puoluehallituksen tekemiä päätöksiä huomattavan velvoittavina niin vasemmisto- kuin porvaripuolueissa, hän näkee.

Ja Paloheimon näkemys on parasta, mitä löytyy. Nykyinen Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunio harmittelee, ettei tutkimustietoa asiasta ole ja ohjaa Paloheimon puoleen.

Nyt puoluesihteerin tehtävä muistuttaa eniten ison yrityksen hallintojohtajuutta.

Kokoomuksen puoluesihteeri valitaankin jo puoluevaltuustossa ja RKP:n puoluehallituksessa. Valinnan tekee käytännössä puolueen johto. SDP:ssäkin kasvaa paine siirtää valinta puoluekokoukselta puoluevaltuustolle ja määritellä puoluesihteeri nykyistä tiukemmin järjestökoneen rasvaajaksi.

Keskustan ja vasemmistoliiton puoluesihteerit saavat mandaattinsa puoluekokoukselta. Silti pääministeripuolueen ehdokkaiden esittelyisäkin korostuu pyrky moderneiksi matalan profiilin puoluesihteereiksi.

- Puoluesihteerin on luovuttava oman edun tavoittelusta, tietää Mari Kokko, yksi ehdokkaista.

Paloheimo ennakoi, että oman edun hautaamisen tarve kasvaa jopa julkisissa esiintymisissä.

- Monipuoluehallituksessa ministereille voi olla luontevaa työntää puoluesihteeri julkisuuteen sanomaan, että puolueemme olisi toivonut toisenlaista ratkaisua, mutta tällaiseen kompromissiin on tyydyttävä.

1970-luvun puoluesihteerimahdista ei tuon kauemmas taida päästä. Päivänpoliittisesti näkymätön hallintojohtaja on silti tärkeä tekijä puolueen sisällä ja vaalimenestyksen taustalla myös tulevaisuudessa.

Keskustan puoluesihteerin paikkaa hakee tällä hetkellä viisi ehdokasta:

Sami Kilpeläinen, vantaalainen hankintajohtaja

Mari Kokko, helsinkiläinen keskustan viestintävastaava

Jouni Ovaska, hämeenkyröläinen varapuhemies Mauri Pekkarisen erityisavustaja

Riikka Pirkkalainen, iisalmelainen eduskunta-avustaja

Olli Riikonen, Tohmajärven kunnanjohtaja

Myös vasemmistoliiton puoluesihteerikisassa on viisi ehdokasta:

Risto Kalliorinne, oululainen sosionomi

Joonas Leppänen, helsinkiläinen tutkija

Niko Peltokangas, raahelainen tiedottaja

Irma Taavela, hämeenlinnalainen insinööri

Sinikka Torkkola, tamperelainen tutkijatohtori

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi

Kuvagalleria