Sunnuntai, 8.12.2019 
Kyllikki
Kotimaa

Palkokasvien suosio nousi huippuunsa ruokainnovaatioiden avulla

  • Karjalainen

Lihalle vaihtoehtoisia proteiinipitoisia tuotteita on ilmestynyt tänä vuonna kauppoihin yhtenään — ja kuluttajat vievät ne hetkessä hyllyistä.

Suomalaisesta kaurasta, härkäpavusta ja keltaherneestä hiertämällä valmistettu nyhtökaura ilmestyi markkinoille toukokuussa. Jo ensimmäinen, tammikuussa Helsingin Stockmannille myyntiin tullut testierä myytiin loppuun 11 minuutissa. Kysyntä on ollut suurempaa kuin mihin Gold & Green Foodsin tehdas pystyy vastaamaan. Siksi yhtiö on myynyt enemmistön osakkeistaan Pauligille, jonka avulla nyhtökauraa pyritään tuottamaan enemmän.

Härkäpavusta ja herneproteiinista tehty Verso Foods Oy:n Härkis sekä Valion maitoproteiinista valmistettu paistettava ruokarae Mifu seurasivat perässä syyskuussa.

Onko Suomesta tullut yhtäkkiä kasvissyöjien luvattu maa, vai mistä on kyse?

— Taustalla on kaksi trendiä: lisääntyvä kiinnostus vegaaniin eli eläinperäisistä tuotteista kieltäytyvään elämäntapaan ja kasvissyöntiin sekä toisaalta pyrkimys siirtyä hiilihydraattipitoisesta ruokavaliosta valkuaisainepitoisempaan dieettiin, kertoo ravitsemus- ja elintarvikebiotekniikan emeritusprofessori Atte von Wright Itä-Suomen yliopistosta.

Mifua ei tosin voi rinnastaa nyhtökauraan ja härkäpapuvalmisteeseen siinä mielessä, että se ei ole kasvisproteiini vaan juustoon verrattavissa oleva eläinperäinen maitotuote.

— Se on teknologisesti saatettu sellaiseen muotoon, että sitä voitaisiin käyttää lihan paikalla monissa ruoissa. Ravitsemuksellisesti se on korkeatasoista, mutta se ei sovi täysvegaaneille, von Wright kertoo.

 Myös tutkijat ja tutkimusten rahoittajat ovat alkaneet kiinnostua lihalle vaihtoehtoisista proteiininlähteistä. Kasviproteiinien tutkimus on lisääntynyt runsaasti viime vuosina.

— Tarve tutkimukselle on lähtenyt maailmanlaajuisesta tarpeesta säästää ympäristöä ja saada ruokaa kaikille ihmisille, kertoo ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen elintarvike- ja ympäristötieteiden laitokselta Helsingin yliopistosta.

Heinosen mukaan nyhtökaura ja härkäpapuvalmiste ovat hienoja innovaatioita, joissa hyödynnetään suomalaisia raaka-aineita uudenlaisella teknologialla. Valmistusmenetelmät ovat salaisia. Heinonen pitää aiempina merkittävinä innovaatioina Yosan suomalaisia kaurapohjaisia jogurtteja ja välipalatuotteita, joilla korvataan maitotuotteiden tai ulkomaisten soijatuotteiden käyttöä.

 Atte von Wright uskoo, että tulevaisuudessa kasviproteiinivalmisteita voitaisiin kehittää myös geenitekniikan avulla.

— Monista kasviproteiineista puuttuu ihmiselle hyviä aminohappoja. Kasvien aminohappokoostumusta voitaisiin parantaa geenimuuntelun avulla.

Heinonen ja von Wright pitävät kuitenkin epätodennäköisenä, että geenimuunneltuja kasvisproteiineja ilmestyisi lähitulevaisuudessa Suomen ruokakauppoihin.

— Kuluttajien epäluulo geenimuuntelua kohtaan tekee sen vaikeaksi. Jotta geenimuunnellut tuotteet tulisivat Euroopassa hyväksytyksi, niiden pitäisi olla selvästi muita tuotteita ravitsemuksellisesti parempia, laadukkaampia ja säilyvämpiä, von Wright sanoo.

Lue lisää keskiviikon Karjalaisesta.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa
  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa