Tiistai, 20.8.2019 
Sami, Samuli, Samu
Kotimaa

Älykkäintä eläintä on vaikea määrittää – aivojen koko ei ole ratkaiseva tekijä

  • Terhi Nevalainen
Bordercollie on testien priimus koirien kognitiivisia kykyjä mittaavissa tutkimuksissa. Bordercollie on testien priimus koirien kognitiivisia kykyjä mittaavissa tutkimuksissa.

Eläimen kyky tuntea ja ajatella on paljon kehittyneempi kuin luullaan. Kognitiotutkimuksen tulokset ovat kaventaneet käsitystä ihmisen ja eläimen erosta.

Tämänhetkisten tietojen perusteella on vielä hankala arvioida, mitkä olisivat eläinkunnan älykkäimmät lajit tai kuinka älykkäitä ne ovat verrattuna ihmiseen.

– Kovinkaan monesta eläinlajista ei ole niin kattavaa tutkimustietoa, että vertaus olisi ylipäätään mahdollista, arvioi Aalto-yliopistossa ja Helsingin yliopistossa eläinten ja ihmisten kognitiokykyjä tutkiva tutkijatohtori Miiamaaria Kujala.

Kiinnostusta tutkimukseen on kuitenkin laajasti.

Tällä hetkellä eri puolilla maailmaa tutkitaan muun muassa elefanttien, delfiinien, miekkavalaiden, hevosten, nautojen, lampaiden, sikojen, kissojen, kalojen, mehiläisten, lintujen ja matelijoiden kognitiota.

Koiria on Kujalan mukaan tutkittu niin paljon, että ne voi kognitiivisten kykyjen suhteen karkeasti rinnastaa taaperoikäisiin lapsiin.

– Kognition eri osa-alueilla ihminen voi jäädä myös kirkkaasti jälkeen muista lajeista, Kujala muistuttaa.

Nisäkkäiden karkea aivorakenne on Kujalan mukaan periaatteessa samankaltainen, mutta aivojen eri alueiden suhteet voivat poiketa toisistaan.

Koiran aivoista suhteellisesti ihmistä suurempi osa käsittelee aisti-informaatiota, siis hajua, näköä, kuuloa, makua ja tuntoa. Ihmisen aivokuoresta suurempi osuus keskittyy aistien kautta saadun tiedon yhdistelyyn.

– Esimerkiksi hajuaistimusten merkitystä koiran käsitykselle maailmasta on vaikea hahmottaa ihmisperspektiivistä, Kujala huomauttaa.

Aivojen koko ei välttämättä kerro älykkyydestä, koska aivojen koko muuttuu suhteessa kehon kokoon. Kujalan mukaan äskettäisissä tutkimuksissa on havaittu, että lintujen aivoissa hermosolut ovat eri tavalla pakattuna, minkä ansiosta samalle alueelle mahtuu linnuilla enemmän hermosoluja kuin ihmisellä.

Tämä voi selittää sen, miksi monet linnut, muun muassa papukaijat ja varislinnut, ovat hyvin älykkäitä.

– Vaikka hermosolujen määrä ei kerrokaan suoraan älykkyydestä, se mahdollistaa enemmän tiedonkäsittelykapasiteettia, Kujala sanoo.

Lue lisää keskiviikon Karjalaisesta Tiede-sivulta.

Jopa mustekalalla on tunteet - kognitiotutkimus murtaa myyttejä

  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa