Maanantai, 11.12.2017 
Taneli, Tatu
Kotimaa

Korkeakoulutus tuo edelleen hyvän työpaikan ja palkan

  • Karjalainen
Korkeakoulutustutkinnon suorittaminen on edelleen hyvä investointi Suomessa. Opiskeluun käytetty raha, aika ja vaivannäkö poikivat yleensä varmemman työpaikan ja paremman palkan kuin keskiasteen koulutus.

- Olemme laskeneet, että yliopistokoulutuksen hankkinut suomalainen mies tienaa työuransa aikana nettona verojen ja tulonsiirtojen jälkeen keskimäärin 550 000 euroa enemmän kuin keskiasteen koulutuksen hankkinut mies. Naisilla sama ero elinkaarituloissa on noin 400 000 euroa, kertoo koulutuksen talouden professori Roope Uusitalo Jyväkylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Läheskään kaikki maisterit eivät kuitenkaan yllä huipputuloihin, sillä palkkaerot ovat suurimpia korkeasti koulutettujen välillä. Myöskään kaikki yliopistotutkinnon suorittaneet eivät löydä hyväpalkkaista työpaikkaa.

- Koulutuksen hankkimiseen sisältyy aina tietty riski. Keskimäärin kouluttautuminen kuitenkin kannattaa, Uusitalo sanoo.

Hän muistuttaa, että vaikka akateeminen työttömyys on yleistynyt, niin korkeakoulutettujen työttömyysaste on selvästi matalampi kuin keski- ja perusasteen koulutuksen saaneilla.

- Koulutuksella on myös muita myönteisiä vaikutuksia. Tutkimusten mukaan koulutus parantaa terveyttä, pidentää elinikää, lisää työtyytyväisyyttä, pienentää työttömyyden ja työkyvyttömyyden riskiä, vähentää rikollisuutta, parantaa mahdollisuuksia avioliittomarkkinoilla ja pienentää avioeron riskiä.

Koulutusryhmien väliset palkkaerot eli koulutusinvestointien tuotto on pysynyt Suomessa suunnilleen ennallaan viimeiset 20 vuotta. On kuitenkin epävarmaa säilyykö tilanne samanlaisena tulevaisuudessa.

- Koulutuksen tarjonta saattaa lisääntyä, mikä vähentää yleisesti koulutuksen arvoa. Toisaalta teknologinen kehitys kasvattaa koulutuksen kysyntää.

Kukaan ei voi myöskään varmasti sanoa, millaista tulevaisuuden työelämä on. Selvää kuitenkin on, että koneet tulevat korvaamaan ihmistyötä ja monia työtehtäviä voidaan siirtää halvempien työvoimakustannusten maihin. Mitä ihmiselle jää lopulta jäljelle?

- Ihmisillä on edelleen etu tehtävissä, jotka vaativat empatiakykyä, sosiaalisia taitoja, kriittistä ajattelua, luovuutta sekä sosiaalisten ja kognitiivisten taitojen yhdistämistä. Lisäksi jonkun pitää rakentaa ne koneet, jotka korvaavat ihmistyötä, Roope Uusitalo pohtii.

Aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana tunnettu Uusitalo on omien sanojensa mukaan "Suomen ainoa ja paras" koulutuksen talouden professori. Koulutuksen taloustiede tutkii muun muassa koulutusvalintoja, koulutuksen järjestämistapojen vaikutusta korkeakouluopintojen kestoon sekä koulutuksen taloudellisia vaikutuksia yksilön elämään.

Nykyinen hallitus on leikannut rajusti valtion koulutukseen käyttämää rahoitusta. Uusitalo ei itse ole hirveän huolissaan leikkausten vaikutuksista.

- Etukäteen on tietysti mahdotonta arvioida, millä kaikilla tavoilla leikkauksen vaikuttavat. Asiaa ei ole myöskään kovin paljon tutkittu. Itse olen ollut mukana selvittämässä 1990-luvun laman aikana tehtyjä leikkauksia lukiokoulutukseen. Emme siinä tutkimuksessa löytäneet kovin merkittäviä vaikutuksia.

Roope Uusitalo alusti tiistaina Ruusupuisto tutkii ja keskustelee -tilaisuudessa.