Geenitutkijat ovat kiinnostuneita sisäsiittoisista kuusamolaisista
Kuusamolaisten verinäytteet kertovat tutkijoille paljon keskeisten kansantautien, kuten lihavuuden, diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien, syövän, psyykkisten ja neurologisten sairauksien sekä astman ja allergian perimään liittyvistä riskitekijöistä.
Tutkimusprofessori Markus Perola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta uskoo, että suuri geenitutkimuksen läpimurto tapahtuu parin vuoden sisällä.
Silloin geenitutkijat pystyvät kertomaan, millaisia perustajakromosomeja oli niillä ihmisillä, jotka joskus muuttivat Suomeen.
- Geenitutkimus on tulossa käytännön klinikkatyöhön jo lähivuosina. Lääkäri voi pian katsoa potilaan perimästä, mille kansantaudeille tämä on altis ja laatia riskiprofiilin, Perola uskoo.
Perimän selvittämisen hinta laskee Perolan mukaan 5 000 eurosta alle tuhanteen euroon jo ensi vuonna.
Kansainväliset geenitutkijat ovat kiinnostuneita suomalaisista ja eritoten kuusamolaisista, jonka väestö on Euroopan tutkituista väestöistä tunnetuin geneettinen isolaatti eli populaatio, joka elää toisista eristäytyneenä. Noin 16 000 asukkaasta valtaosa polveutuu alueelle 1600-luvulle muuttaneista 40 perheestä.
Viime vuonna Kuusamossa alkoi kansainvälinen hanke, jossa luettiin runsaan 400 ihmisen koko perimä. Tutkijoille kuusamolaisten verinäytteet kertovat paljon keskeisten kansantautien, kuten lihavuuden, diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien, syövän, psyykkisten ja neurologisten sairauksien sekä astman ja allergian perimään liittyvistä riskitekijöistä.
Viralliset tutkimustulokset julkaistaan vasta talvella, mutta tutkimusprofessori Perola paljastaa jo jotain.
- Kuusamolaiset ovat merkittävästi sisäsiittoisempia kuin muut suomalaiset.