Perjantai, 23.6.2017 
Aatu, Aatto, Aadolf
Kotimaa

Äänestäjät arvostivat suurimmissa kaupungeissa kasvatusalan osaamista - yli joka kymmenes valtuutetuista opettajataustaisia

  • Minna Harmaala, Matti Pietiläinen / Uutissuomalainen
  • Suvi Lantta
Opetus- ja kasvatusalan osaajat ovat hyvin edustettuina suurimpien kaupunkien tulevissa valtuustoissa. Opetus- ja kasvatusalan osaajat ovat hyvin edustettuina suurimpien kaupunkien tulevissa valtuustoissa.

20 suurimmassa kaupungissa kasvatusalan ammattilaisia valittiin suhteellisesti eniten Oulussa, vähiten Helsingissä.

Opetus- ja kasvatusalan asiantuntijoita on suurimpien kaupunkien tulevissa valtuustoissa runsaasti: 20 suurimman kaupungin valtuutetuista keskimäärin 13 prosenttia on opettajia tai muita alan ammattilaisia.

Luku on suuntaa-antava.Uutissuomalaisen selvityksessä ovat mukana kaikki valitut, jotka ilmoittivat ammatikseen tai koulutuksekseen kasvatusalan - varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Mukaan otettiin myös alan opiskelijat ja eläkeläiset. Opettajiksi ei kuitenkaan laskettu esimerkiksi dosentteja tai professoreita.

Tiedot kerättiin Ylen tulospalvelusta.

Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) koulutusjohtaja Heljä Misukka arvelee, että äänestäjät ovat arvostaneet opettajataustaa, koska koulutus on sote-uudistuksen jälkeen kuntien merkittävin tehtävä.

- Asiasta myös keskusteltiin paljon ennen vaaleja. Eduskuntavaaleissa puolestaan puhuttiin tosi paljon vain talouspolitiikkaa ja sen takia talousviisaita pääsi läpi, kun taas monet opettajat puolestaan putosivat. Mietimme, oliko se jonkinlainen protesti, kun on koettu, etteivät opettajat pystyneet puolustamaan resursseja. Nyt tuntuu, että kävi päinvastoin. Ihmiset puhuivat todella paljon politiikasta ja monet aktiivimme lähtivät ehdolle.

Oulussa joka viides on kasvatusalan osaaja

Suhteellisesti suurin edustus opetusalan ammattilaisilla on Oulun kaupungissa, jossa hieman yli joka viides valtuutettu on opetuksen tai kasvatuksen osaaja. Suhteellisesti vähiten alan ihmisiä istuu Helsingin valtuustossa, vajaat kuusi prosenttia.

Opettajien suosikkipuolue suurimmissa kaupungeissa on kokoomus. Sen riveissä on peräti neljännes nyt valituista opettajavaltuutetuista. Toiseksi suurin osuus on vihreillä, vajaat 23 prosenttia.

Vähiten opettajavaltuutetuissa on perussuomalaisia, runsaat 3 prosenttia. Toiseksi pienin osuus on RKP:llä, vajaat 4 prosenttia.

Puoluejakauma ei yllätä Heljä Misukkaa, sillä se on linjassa OAJ:n aikaisemmista vaaleista tekemien selvitysten kanssa. Yleensä opettajavaltuutetuista suurin osa on keskustan edustajia, mutta 20 suurimmassa kaupungissa keskusta ei ole yhtä suosittu kuin valtakunnallisesti.

Kiinnostus ennennäkemättömän suurta

Kiinnostus opetusalan asioita kohtaan oli Heljä Misukan mukaan vaalien alla ennennäkemättömän suurta.

- Toimittajatkin todella paljon kysyivät meiltä materiaaleja vaalitentteihin. Olimme aina sitä yrittäneet, mutta aiemmin kukaan ei ollut kiinnostunut. Nyt kasvatus löi läpi tärkeimpänä vaaliteemana. Se selvästi toi opettajille ääniä.

Misukka toteaa, että vaaleissa menestyivät hyvin esimerkiksi vihreät, jotka ovat arvostelleet koulutusleikkauksia kovin sanoin.

- Ihmiset eivät halua leikkauksia koulutukseen. Sen olemme selvästi kokeneet ja se on gallupeillakin todettu.

Misukan mukaan samat asiat ovat motivoineet opettajia lähtemään ehdolle.

- Tiedän, että tosi monella se on lähtenyt siitä, että he ovat saaneet tarpeekseen koulutuksen resurssien heikentämisestä ja ylipäätään toimintaedellytyksistä. Homekouluja on joka kunnassa ja on kuntia, joissa kaikki koulut ovat homeessa. Opettajat ovat katsoneet, että tämä ei voi jatkua, ja ovat lähteneet itse ehdolle.

Misukan mukaan puolueetkin näyttävät haalineen opettajia ehdokaslistoilleen.

Hänestä on tärkeää, että valtuustoissa istuu opettajia.

- On sillä iso merkitys. Ei se välttämättä takaa, että he ajavat opetusalan asioita, mutta heillä on ainakin omakohtainen osaaminen ja tietoa sekä tuntumaa arjen työhön.

Kuntatutkija: kaksoisrooli ei ongelma

Kuntatutkija Jenni Airaksinen pitää kunnanvaltuustojen tulevaisuuden roolin näkökulmasta loogisena, että opetus- ja koulutushenkilökunta on tulevalla valtuustokaudella hyvin edustettuna suurten kaupunkien valtuustoissa.

- Tämä on tulevaisuuden kunta-ajattelun näkökulmasta loogista, koska lasten ja nuorten palveluiden painoarvo kunnan kokonaistoiminnasta kasvaa, sanoo Airaksinen, joka työskentelee Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Suomessa on keskusteltu säännöllisin väliajoin julkisella sektorilla työskentelevien luottamushenkilöiden kaksoisroolin ongelmista. Airaksisen kokemuksen mukaan valtuustoihin nousseet koulutuspuolen henkilöt ovat harvoin yhden asian ihmisiä.

- Yleensä he ymmärtävät kokonaisuuden, mutta pystyvät vain argumentoimaan paremmin, jos eivät ole halukkaita leikkaamaan tietyistä asioista.

- En pidä sitä kähmintänä ja vääränlaisena edunvalvontana. He tietävät vain niin karusti, mitä tapahtuu, jos esimerkiksi vähennetään henkilöstömäärää tai ei oteta tosissaan sisäilmaongelmia, hän muotoilee.