Tiistai, 22.1.2019 
Visa
Kotimaa

Romaneilla pelko etnisestä rekisteristä - hyvinvointitutkimukseen vaikea löytää osallistujia

  • Karjalainen
  • Lotta Åberg
Romanien Roosa-hyvinvointitutkimukseen on ollut vaikea löytää osallistujia. Tutkimus jatkuu kuitenkin syksyyn 2018 ja tavoitteena on saada mukaan 1 000 romania. Romanien Roosa-hyvinvointitutkimukseen on ollut vaikea löytää osallistujia. Tutkimus jatkuu kuitenkin syksyyn 2018 ja tavoitteena on saada mukaan 1 000 romania.

Tarja Koljonen / Uutissuomalainen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tämän vuoden alussa aloittama romanien hyvinvointitutkimus on paljastanut romaniväestön syvän epäluottamuksen viranomaisia kohtaan. Roosa-hyvinvointitutkimus on herättänyt romaneissa runsaasti huolta muun muassa etnisestä profiloinnista ja tietojen väärinkäytöstä.
Suomessa asuu 10 000–12 000 romania, ja tavoitteena on saada tuhat heistä tutkittavaksi. Tutkimuksessa selvitetään romanien hyvinvointia, terveyttä, toiminta- ja työkykyä ja palvelujen käyttöä.
Epäluottamuksen vuoksi hyvinvointitutkimukseen on ollut vaikea löytää tutkittavia. Tutkimustiedon avulla on kuitenkin tarkoitus suunnitella ja kehittää romanikulttuurin huomioivia sosiaali- ja terveyspalveluita.
Kaksivuotinen tutkimus on alkanut Oulusta ja Vantaalta. Tänä syksynä tutkimus laajenee Helsinkiin ja Kuopioon ja vuoden päästä keväällä Jyväskylään ja Tampereelle.
Toiminnanjohtaja Allan Lindberg Suomen Romanifoorumista kertoo kuulleensa tutkimukseen osallistuneiden vähäisestä määrästä. Yllättynyt hän ei kuitenkaan ole.
– Tutkimus herättää epäluuloja siitä, miksi ja mitä tutkitaan. Moni ajattelee, että mitä se hyödyttää ja miksi romaneja eriytetään tällä tavoin muista suomalaisista. Suomen romanit haluavat olla suomalaisia ja kuulua yhteiskuntaan.
Etnisen profiloinnin pelosta puhuu myös aluekoordinaattori Tanja Berg.
– Ennakkoluulot ja pelot tekevät sen, ettei tutkimukseen helposti lähdetä mukaan. Mutta tutkimuksen jälkeen voisimme saada sellaisia palveluita, joita romanit tarvitsevatkin, Berg sanoo.

Tuore tutkimustieto olisi THL:n mielestä tarpeen, koska edellinen laaja tutkimus Suomen romaneista on tehty vuoden 1970 väestölaskennan yhteydessä. Roosa-tutkimus kuuluu myös Suomen romanipoliittiseen ohjelmaan, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta Euroopan edelläkävijä romaniväestön yhdenvertaisuuden edistämisessä.
Tanja Berg käyttää 1970-luvun tutkimusta hyvänä esimerkkinä.
– Romanien asunnottomuus tuli silloin ilmi ja siihen ohjattiin erityistä rahoitusta. Puhuttiin mustalaisrahoituksesta, jolla saatiin asuntoja romaniväestölle.
Bergin mielestä varsinkin vanhempi romaniväestö suhtautuu tutkimukseen epäluuloisesti. Kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vuonna 2013 teki esiselvitystä nykyistä Roosa-tutkimusta varten, mieliala oli vielä toinen.
– Sitten paljastui Ruotsin poliisin laiton rekisteri romaneista, ja mieliala kääntyi. Nyt pelätään etnistä rekisteriä ja sitä, että tietoja voidaan käyttää väärin, tutkija Anneli Weiste-Paakkanen THL:stä sanoo.
Romanien terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä on nykyisellään hyvin vähän tutkimustietoa. Se tiedetään, että romanit erottuvat muusta väestöstä heikomman sosioekonomisen asemansa vuoksi. Romanien terveydenhoitoon ja ihmiskehoon liittyvä ajatusmaailma eroaa paljon valtakulttuurista. Myös kynnys hakea apua on korkea.
– Monet vanhemmat romanit ovat puhuneet siitä, ettei vanhustenhuollossa ymmärretä romanikulttuuria. Yhtenä tavoitteena onkin tehdä myös romanikulttuuria tunnetummaksi valtaväestön keskuudessa.

Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen eli KOSKEn keväällä julkaisema raportti osoittaa, että romaninuorten etenemistä yhteiskunnassa jarruttaa edelleen koulutuksen puute. Noin puolet romaninuorista lähtee peruskoulun jälkeen ammatilliseen koulutukseen, mutta lukioon päätyy vain harva.
Opetushallituksen vuosina 2010–2011 tekemän selvityksen perusteella romanioppilaat hakeutuvat entistä useammin jatko-opintoihin suoraan peruskoulun jälkeen. Välittömästi jatkokoulutukseen hakeutuvia oli noin 85 prosenttia peruskoulun päättötodistuksen saaneista romanioppilaista. Sen sijaan kokonaan ilman peruskoulun päättötodistusta jäi noin 19 prosenttia sekä romanitytöistä että -pojista.
Koulutusmyönteisyys on kasvanut romaniperheissä, mutta lasten vanhemmilla tai isovanhemmilla luku- ja kirjoitustaito saattaa yhä olla puutteellinen.
  – Monissa romaniperheissä pulmana on, että kielen ymmärtämisen taso ei ole tarpeeksi hyvä ja sen takia he eivät ole tarpeeksi hyvin selvillä kaikista asioista ja mahdollisuuksista, johtaja Marja Heikkilä KOSKEsta sanoo.
Töitä ja harjoittelupaikkoja vaikea saada
Valtaväestön ennakkoluulot heikentävät romanien työnsaantimahdollisuuksia. Romanifoorumissa painotetaan työn kautta syntyvää osallisuutta ja sitä kautta valtaväestön ennakkoluulojen
– Kun ihmisillä olisi mahdollisuus tehdä töitä ja osallistua yhteiskuntaan, niin syrjäytymistä ei enää tapahtuisi. Ei osallisuutta synny, jos joutuu jatkuvasti elämään tuilla, Allan Lindberg huomauttaa.
Romanifoorum on osatoteuttajana Nevo Tiija -hankkeessa, joka pureutuu romanien työllisyyteen liittyviin kysymyksiin.
– Meille soitetaan jatkuvasti oppilaitoksista, joilla on vaikeuksia saada romanioppilaille edes työharjoittelupaikkoja saati sitten työtä.
– On paljon ihmisiä, joilla on ammatti, muttei ole töitä. Helsinki on monikulttuurinen paikka, joten täällä sentään pitäisi olla mahdollisuuksia. Mitä syvemmälle maakuntiin mennään, sitä enemmän ennakkoluuloja romaneita kohtaan on, Lindberg sanoo.
Marja Heikkilä toivoo, että sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä myös romaniasioiden erityistehtävä määritettäisiin KOSKE:n kontolle. Suomessa toimii 11 sosiaalialan osaamiskeskusta, jotka muodostavat koko maan kattavan tutkimus- ja kehittämistoiminnan alueellisen verkoston. Kolmelle keskukselle on nimetty erityistehtävä: pääkaupunkiseudulla ruotsinkieliset, pohjoisessa saamelaiset ja Pohjanmaalla pohjoismainen yhteistyö.
– Tietysti toivomme, että Keski-Suomelle tulisivat romaniasiat ihan asetustasollakin.

  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa