play

Romaneilla pelko etnisestä rekisteristä - hyvinvointitutkimukseen vaikea löytää osallistujia

Romanien Roosa-hyvinvointitutkimukseen on ollut vaikea löytää osallistujia. Tutkimus jatkuu kuitenkin syksyyn 2018 ja tavoitteena on saada mukaan 1 000 romania.

Romanien Roosa-hyvinvointitutkimukseen on ollut vaikea löytää osallistujia. Tutkimus jatkuu kuitenkin syksyyn 2018 ja tavoitteena on saada mukaan 1 000 romania. Kuva: Lotta Åberg

Toimitus

Tarja Koljonen / Uutissuomalainen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tämän vuoden alussa aloittama romanien hyvinvointitutkimus on paljastanut romaniväestön syvän epäluottamuksen viranomaisia kohtaan. Roosa-hyvinvointitutkimus on herättänyt romaneissa runsaasti huolta muun muassa etnisestä profiloinnista ja tietojen väärinkäytöstä.
Suomessa asuu 10 000–12 000 romania, ja tavoitteena on saada tuhat heistä tutkittavaksi. Tutkimuksessa selvitetään romanien hyvinvointia, terveyttä, toiminta- ja työkykyä ja palvelujen käyttöä.
Epäluottamuksen vuoksi hyvinvointitutkimukseen on ollut vaikea löytää tutkittavia. Tutkimustiedon avulla on kuitenkin tarkoitus suunnitella ja kehittää romanikulttuurin huomioivia sosiaali- ja terveyspalveluita.
Kaksivuotinen tutkimus on alkanut Oulusta ja Vantaalta. Tänä syksynä tutkimus laajenee Helsinkiin ja Kuopioon ja vuoden päästä keväällä Jyväskylään ja Tampereelle.
Toiminnanjohtaja Allan Lindberg Suomen Romanifoorumista kertoo kuulleensa tutkimukseen osallistuneiden vähäisestä määrästä. Yllättynyt hän ei kuitenkaan ole.
– Tutkimus herättää epäluuloja siitä, miksi ja mitä tutkitaan. Moni ajattelee, että mitä se hyödyttää ja miksi romaneja eriytetään tällä tavoin muista suomalaisista. Suomen romanit haluavat olla suomalaisia ja kuulua yhteiskuntaan.
Etnisen profiloinnin pelosta puhuu myös aluekoordinaattori Tanja Berg.
– Ennakkoluulot ja pelot tekevät sen, ettei tutkimukseen helposti lähdetä mukaan. Mutta tutkimuksen jälkeen voisimme saada sellaisia palveluita, joita romanit tarvitsevatkin, Berg sanoo.