Maanantai, 11.12.2017 
Taneli, Tatu
Kotimaa

Vanhanen ei kaipaa Suomeen näyttäviä sotaharjoituksia

  • STT
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) toppuuttelee puheita suuren, monikansallisen sotaharjoituksen järjestämisestä Suomen alueella. Vanhanen sanoo pitävänsä Puolustusvoimien tavasta harjoitella niin, ettei se ole ulospäin näyttävää.

Hänen mukaansa harjoituksia saatetaan tulkita väärin ja on parempi, että harjoituksilla pyritään ensisijaisesti parantamaan omaa osaamista ja yhteistoimintakykyä eikä lähettämään mitään poliittisia viestejä.

–  Nyt eletään aikaa, joka on verraten levotonta, ja ihmisillä on huolta sotilaallisen toiminnan aktiivisuuden volyymista. Tuntuu, että kalistelua on vähän joka puolella maailmaa. Pitäisi pyrkiä pikemminkin madaltamaan laineita tässä asiassa kuin ainakaan omalla toiminnalla kasvattamaan, Vanhanen sanoo STT:lle.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) ehdotti Helsingin Sanomissa, että Suomi voisi isännöidä suuria monikansallisia sotaharjoituksia. Hänen mukaansa asiaa on fundeerattu, mutta valmista sapluunaa ei vielä ole.

–  Hyvä tietysti olisi, jos harjoitukseen osallistuisi maita, joiden kanssa näitä kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia on, hän sanoo lehdessä.

Puolustusministerikin suurharjoituksen kannalla

Myös puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) mielestä Suomen tulisi harkita suurten monikansallisten sotaharjoitusten järjestämistä.

–  Voisi olla syytä järjestää jossain vaiheessa tällainen Aurora-tyyppinen harjoitus, jossa harjoitellaan yhdessä kumppaneiden kanssa Suomen puolustamista. Meillä on ollut enemmänkin tällaista puolustushaarakohtaista ja kooltaan pienempää toimintaa, Niinistö sanoi Ylelle kuluneella viikolla.

Vanhanen sanoo, ettei hänen asiantuntemuksensa riitä arvioimaan, kuinka olennaista harjoituksen koko on.

–  Puolustusvoimien ja hallituksen asia on arvioida, minkä tyyppisillä harjoituksilla parhaiten osaamista kehitetään, ja poliittisen johdon tehtävä on arvioida, minkälainen mahdollinen poliittinen vaikutus sillä on ja minkälaisessa kansainvälisessä poliittisessa tilanteessa se tehdään.

Maavoimien komentaja: Kansainvälinen yhteistyö lisääntyy

Maavoimien komentajan Petri Hulkon mukaan kansainvälinen yhteistyö on lisääntymässä Maavoimissa. Lähin kumppani on Ruotsi, jonka kanssa on laadittu lähivuosille tarkka suunnitelma harjoitusyhteistyöstä. Kenraalimajuri Hulkon mukaan tavoitteena on myös kasvattaa toisen maan harjoituksiin osallistuvien joukkojen kokoa.

Maavoimat osallistuu ensi viikolla Ruotsissa alkavaan suureen Aurora 17 -sotaharjoitukseen. Myös Meri- ja Ilmavoimat ovat mukana Ruotsin johtamassa kansainvälisessä harjoituksessa.

Aurora-harjoituksen kuvitteellinen lähtötilanne viittaa vahvasti Venäjään, maata nimeltä mainitsematta. Suurikokoinen valtio A kovistelee pientä naapuriaan B:tä muun muassa omien kansalaistensa syrjinnästä B:n alueella. Jo tätä ennen A on liittänyt itseensä valtion Y.

Yhtäläisyyksiä Venäjään, Ukrainaan, Baltian maihin tai Suomen asemaan on vaikea välttää. A-valtion rajat noudattelevat kartalla tarkalleen Venäjän todellisia rajoja, pois lukien Suomen itäpuolelle Karjalaan piirrettyä B-valtion aluetta.

Aurora-harjoituksen johtaja Bengt Andersson on kuitenkin vakuuttanut, ettei A-valtio ole millään muotoa Venäjä.

Harjoitusskenaariossa B-valtio pyrkii ahdistettuna hakemaan tukea lännestä, minkä A haluaa estää hyökkäämällä Gotlantiin ja Ruotsin itärannikolle. Tämä huoltoreittien katkaisuun tarkoitettu hyökkäys on se, jota Aurora-harjoituksessa siis torjutaan. Hyökkääjinä tosin toimivat venäläisten sijaan amerikkalaiset, ruotsalaiset ja suomalaiset.