Maanantai, 23.7.2018 
Olga, Oili
Kotimaa

"Alikersantti Antti Rokan tuliasema on tuolla ja hänellä on taistelijapari, joka tähystää"

  • STT
Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö arvioi Helsingin Sanomien tiedustelujutun heikentävän Suomen turvallisuutta "piirun verran". Tiedustelupäällikkö Harri Ohra-aho kommentoi artikkelia STT:lle sähköpostitse.

–  Suomen ja suomalaisten turvallisuus on tällaisten kirjoitusten jälkeen aina piirun verran turvattomampaa. Sotilastiedustelu on maamme puolustuksen etulinja.

Hän huomauttaa kaiken kansainvälisen yhteistyön tiedustelutoiminnassa perustuvan äärimmäiseen luottamukseen ulkomaisten kumppanien kanssa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Kirjoituksen vastuuttomuutta voisi verrata siihen, että Tuntematon sotilas -elokuvassa oma sotilas olisi huutanut lähestymässä olevalle vihollisjoukolle: Varokaa! Alikersantti Antti Rokan tuliasema on tuolla ja hänellä on taistelijapari, joka tähystää.

Pääesikunta on tehnyt jutusta tutkintapyynnön keskusrikospoliisille. Ohra-ahon mukaan Puolustusvoimissa osattiin odottaa jutun julkaisemisesta.

–  Puolustusvoimille alkoi tulla sellaisia yksityiskohtaisia kysymyksiä, joita ei olisi osannut kysyä ilman laajemman kontekstin tuntemista.

Ohra-ahon mukaan Helsingin Sanomien jutussa on epätarkkuuksia ja väärinymmärryksiä.

Tutkija ei usko paljastusten aiheuttavan merkittävää mainehaittaa Suomelle

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak ei usko, että tiedusteluasiakirjojen vuotaminen Helsingin Sanomille aiheuttaa merkittävää mainehaittaa suomalaisille tiedusteluelimille.

Tiedusteluelinten luotettavuus on kansainvälisessä tiedusteluyhteistyössä elintärkeää, sillä muut maat eivät mielellään luovuta tiedustelutietojaan epäluotettavaksi havaitulle yhteistyöorganisaatiolle.

–  Suomen maine on sen verran vahva, että eiköhän se tämän kestä, Salonius-Pasternak sanoi STT:lle.

Salonius-Pasternak kiinnittää huomiota siihen, että Helsingin Sanomien jutussa esitetyt tiedot näyttävät perustuvan pääosin useita vuosia vanhoihin dokumentteihin.

Mainehaittaa vähentäisi Salonius-Pasternakin mukaan se, että tietovuotaja saataisiin kiinni ja taho joutuisi vastuuseen vuodostaan.

Salonius-Pasternak kummeksuu Helsingin Sanomien päätöstä julkaista salaisten asiakirjojen sisältämiä tietoja.

–  Ymmärrän täysin tietojen julkaisemisen, jos on tapahtunut esimerkiksi jokin rikos, jos valtiovalta, poliisi tai Puolustusvoimat olisi käyttäytynyt lakien vastaisesti. Tällöin julkaisemiselle on hyvä ja selvä eettismoraalinen syy. Tässä tapauksessa en ole sellaista löytänyt, Salonius-Pasternak sanoi.

Salonius-Pasternak uskoo, että Helsingin Sanomien johdossa on tarkoin pohdittu perustelut tietojen julkaisulle. Pelkkä tiedustelutoiminnan salamyhkäisyys ei Salonius-Pasternakin mukaan riitä julkaisemisen perusteeksi.

Salonius-Pasternakin mukaan on mahdollista, että Helsingin Sanomien haltuunsa saaman materiaalin takana on jonkinlainen "whistle-blower", ilmiantaja, joka haluaa paljastaa epäkohtia.

–  Tähän mennessä ei ole ollut näyttöä, että tässä tapauksessa olisi rikottu lakia. Tällöin kyseessä olisi ihan eri case, mutta siitä ei ole mitään indikaatiota.