Keskiviikko, 12.12.2018 
Tuovi
Kotimaa

HS: Professori Karl-Erik Michelsen patistaa insinöörejä johtamaan teknologian kehitystä

  • Miia Ruuttula
  • Mikko Stig / Lehtikuva
Vuoden professoriksi valittu Joensuun Katajassakin pelannut Karl-Erik Michelsen toteaa Helsingin Sanomien haastattelussa tietämättömyyden uhkaavan koko maailmaa.

”Yleissivistys on hävinnyt, koska älymystö on hävinnyt taka-alalle. Tilalle ovat tulleet julkkikset ja epävarmat poliitikot. Tarvittaisiin kuitenkin etujoukko johtamaan edistystä”, Lappeenrannan teknisen yliopiston professori sanoo.

Michelsen on pettynyt hallituksen innovaatiopoliitikkaan ja ihmettelee, missä ovat panostukset tieteeseen, teknologiaan ja koulutukseen.

”Suomella oli aikaisemmin maailmanluokan innovaatiojärjestelmä, jota tultiin katsomaan maailmalta. Sitä on purettu, kun Tekesiltä, Suomen akatemialta ja yliopistoilta on leikattu”, Michelsen tiivistää.

Uusia huipputeknologian vientialoja tarvittaisiin, mutta ilmapiiri on toisen suomalaisen asiantuntijan mukaan varovainen ja pelokas.

”Tekesin määrärahat pitäisi kaksinkertaistaa myymällä valtionyhtiöiden osakkeita nyt, kun arvot on korkealla”, Michelsen tiivistää useista keinoista yhden näin alkajaisiksi.

Michelsen on humanisti, joka opettaa tuleville diplomi-insinööreille innovaatiojohtamista sekä tieteen tutkimusta. Hän ottaisi mallia historiasta.

”Olemme tehneet aikaisemmin joitakin asioita oikein. Olemme olleet erityisen taitavia viestintäteknologiassa. Toiseksi valtion ja yksityisen sektorin suhde on ollut hyvä, yritykset ovat voineet kopata pallon tutkijoilta. Kolmanneksi insinöörien ammattikuntaa on arvostettu suuresti”, Michelsen summaa.

Michelsenin mukaan insinööreillä olisi hyvä mahdollisuus vaikuttaa, mutta he eivät osaa hyödyntää sitä.

”Insinöörien vaikutuskeino on teknologia ja innovaatiot, mutta he tapaavat vetäytyä yhteiskunnallisesta keskustelusta. Se on kummallisen hiljainen professio. Enää ei kuitenkaan oikein riitä, että tuottaa laitteita, sillä pitää pystyä tuomaan ne myös esille. En ole varma, oppivatko insinöörit sitä jatkossakaan”, Michelsen hymähtää.


Teollisen Suomen historiaan perehtyneen Michelsenin mukaan kasvu on teolliselle yhteiskunnalle välttämätön mekanismi.

”Sen pitäisi olla kestävää, ettemme tuhlaa luonnonvaroja. Kestävän kehityksen kannalta on nyt vähän huono tilanne, koska se tarvitsisi vauhdittajaksi muun kuin sodan. Maailmassa sotateolliset kompleksit ovat aina vauhdittaneet kehitystä. Hyvä esimerkki monista on ydinvoima”, Michelsen kuvailee.

Siviili-insinöörien suunnitelmilla ja rauhanajan rahoituksella ydinvoima olisi edistynyt hitaammin. Se oli kaupallisessa käytössä kuitenkin jo kaksikymmentä vuotta ensimmäisen atomipommin jälkeen.
Kestävän kehityksen vauhdittajaksi sotateollisuus ei kelpaa, koska se tuhlaa erittäin tehokkaasti.

Michelinin mukaan innovaatioiden syntymiseen tarvitaan sekaisin sattuma, rahaa, sopiva ympäristö ja luovuutta. Oivallusten ohella tarvitaan tehokasta peruskoulutusta.
Michelsen on esittänyt esimerkiksi maisteriopintojen muuttamista maksullisiksi.
"Työmarkkinoille riittävä kandidaatin tutkinto saa olla ilmainen. Nyt vain hukataan aikaa, kun kandit jatkavat samaa tahtia maistereiksi," Michelsen järkeilee.

Michelsen pelasi aikoinaan koripalloa Joensuun Katajassa ja Namikassa ja seuraa edelleen tarkkaan erityisesti yhdysvaltalaisessa yliopistossa pelaavan poikansa pelejä.
Aiheesta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa