Torstai, 18.10.2018 
Säde, Satu
Kotimaa

Tutkijat hämmästelevät isoa eroa gallupsuosiossa: toinen kysely antaa Niinistölle 58 prosentin kannatuksen, toinen 68 prosenttia

  • Tarja Koljonen / Uutissuomalainen
  • Timo Heikkala
Presidentinvaaleihin on eää reilu viikko ja kannatusgallupeissa voi tapahtua vielä isojakin muutoksia. Presidenttiehdokkaat Paavo Väyrynen, Sauli Niinistö ja Nils Torvalds. Presidentinvaaleihin on eää reilu viikko ja kannatusgallupeissa voi tapahtua vielä isojakin muutoksia. Presidenttiehdokkaat Paavo Väyrynen, Sauli Niinistö ja Nils Torvalds.

Aineiston määrä ja keruutapa erottavat gallupit toisistaan.

Vaikka Sauli Niinistön kannatus on pudonnut, on istuvan presidentin etumatka yhä niin suuri, että tutkijat uskovat presidentinvaalien ratkeavan ensimmäisellä kierroksella. Torstaina ja perjantaina julkaistut viimeisimmät mielipidetiedustelut antavat Niinistölle 58 (Alma median lehdet) ja 68 (Helsingin Sanomat) prosentin kannatuksen.

- En muista näin suurta eroa kannatusmittauksissa aikaisemmin nähneeni, valtiotieteen professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista sanoo.

Grönlund itse uskoo Niinistön kannatuksen asettuvan edelleen yli 60 prosenttiin. Gallupkyselyiden virhemarginaali on yleensä kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

- Toista kierrosta ei ehkä kuitenkaan ole odotettavissa, sillä onhan tuo 58 prosenttiakin edelleen paljon yli puolet äänistä. Jännittävä vaali on kuitenkin tulossa.

Emeritusprofessori Pertti Suhonen Tampereen yliopistosta muistuttaa kaikkien asiantuntijoiden ennakoineen sitä, että istuvan presidentin kannatus laskee vaalien lähestyessä.

Molemmissa nyt julkaistuissa mielipidemittauksissa näkyy Sauli Niinistön kannatuksen lähteneen tutkimusjakson aikana laskuun.

- Mietin sitä, mikä voisi selittää näin suuren eli kymmenen prosenttiyksikön eron kannatusmittauksissa. Kysymys on niin yksinkertainen, että sanamuoto ei tähän vaikuta. Aineistot on myös kerätty samaan aikaan, joten siitäkään ei pitäisi tällaista eroa tulla. Ainoa mikä jää jäljelle, on se, että aineistojen otokset ja keruutapa poikkeavat toisistaan, Suhonen sanoo.

Suhonen toivoisi, että lehdet julkaisisivat mielipidemittausten tulosten lisäksi myös sen, miten ne on saatu.

- Ei olisi kauheasti vaatinut tilaa selittää aineiston keruutapaa.

Miksi gallupien lukemat eroavat?

Tutkimusten aineistot kerättiin kahta päivää vaille samaan aikaan. Alman tutkimus tehtiin 9.1.-16.1. ja Hesarin tutkimus 8.1.-17.1.

Sekä Kimmo Grönlund että Pertti Suhonen epäilevät suuren eron johtuvan mahdollisesta otosvirheestä. Suurin ero kahden gallupin välillä muodostuukin aineiston keruusta ja aineiston määrästä.

Helsingin Sanomien KantarTSN:n tutkimuksessa on mukana 1 000 puhelinhaastattelua. Johtaja Sakari NurmelaKantarTNS:stä kertoo Helsingin Sanomissa, että kummallakin haastatteluviikolla tehtiin kaksi 500 haastattelun edustavaa otosta. Nurmelan mukaan Kantar ei mielellään yhdistä puhelimitse ja internetin kautta kerättyjä aineistoja.

Alman Tietoykkösellä teettämässä tutkimuksessa on 468 puhelinhaastattelua ja 1 032 internetissä tehtyä kyselyä. Tietoykkönen on osa Keskisuomalainen-konsernia.

- Aineisto on niin tasapainoinen kuin voidaan saada kasaan, eikä otoksessa ole vinoutumia. Meillä on ollut sama metodi käytössä niin eduskunta- kuin kuntavaalitutkimuksissakin ja tämä on vakioitu malli. Lisäksi paneelivastauksia tarkkaillaan koko ajan, jotta mitään vinoutumia ei synny. Vastaustapa ei vaikuta vastausjakaumiin, tutkimuspäällikkö Juha Määttänen Tietoykkösestä sanoo.

Alman gallupissa virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa ja Hesarin gallupissa kolme prosenttiyksikköä.

Väyrysen kiri johtuu haastamisesta

Pertti Suhosen mielestä nyt saadut galluptulokset voivat parhaimmillaan saada äänestäjiä liikkeelle.

- Jos näkee jonkun kannatuksen nousevan, niin se voi rohkaista epävarmoja mukaan muutokseen. Ja jos toisaalta kannatus lähtee selvästi laskuun, niin se saattaa aiheuttaa epävarmuutta alkuperäisiin suunnitelmiin.

Suhosen mukaan vaalien lähestyessä ihmiset siirtyvät usein tukemaan omaa ehdokastaan. Selvältä näyttävä lopputulos voi antaa mahdollisuuden puolueuskollisuuteen.

Myös Grönlund uskoo, että gallupkyselyt voivat vaikuttaa äänestysintoon.

- Ajattelin etukäteen, että äänestysprosentti vaaleissa laskee, mutta jos tilanne on tasaisempi kuin ennen, niin ehkä äänestäjätkin miettivät uudelleen kantaansa.

Mielipidemittauksissa toisena on pysynyt vihreiden ehdokas Pekka Haavisto. Alman gallupissa hänen kannatuksensa on 14 prosentissa, Hesarin 11 prosentissa. Valitsijayhdistyksen Paavo Väyrynen on kirinyt kolmanneksi 7 ja 8 prosentin lukemilla.

- Väyrysen on helppo kiriä. Hän voi haastaa muita, koska hän on niin eri mieltä kaikesta. Eikä hänelle ole ollenkaan haitaksi se, että Laura Huhtasaari on samoilla linjoilla, koska Väyrysen oma tietotaso ja kokemus ovat ihan eri luokkaa, Grönlund sanoo.

Grönlund pitää mielenkiintoisena ilmiönä sitä, että Haaviston kannatus ei ole lähtenyt suurempaan nousuun. Kuusi vuotta sitten Haavistolle toi nostetta myös se, että osa äänestäjistä ei halunnut Väyrystä toiselle kierrokselle.

- Henkilövaalissa on kysymys myös siitä, kuinka inhottu ehdokas on. MTV:n kyselyn mukaan Niinistöä ei missään tapauksessa äänestäisi seitsemän prosenttia ihmisistä. Väyrysen ongelmana on se, että yli puolet suomalaisista ei voisi missään tapauksessa äänestää häntä.

Grönlund on tyytyväinen siihen, että presidentinvaalit ovat luoneet keskustelua.

- Nyt on todella käyty yhteiskunnallista keskustelua, sillä sitä Suomen henkinen ilmapiiri kaipaa. Ihan uudella tavalla on keskusteltu ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja monista muistakin asioista.