Maanantai, 15.10.2018 
Helvi, Heta
Kotimaa

Luonto-Liitto: Susipelolla perusteltu suurta osaa poikkeusluvista - vaihtoehtoisia menetelmiä sudenmetsästykselle ei hyödynnetä riittävästi

  • Olli Sorjonen

Luonto-Liitto on selvittänyt sudenmetsästykseen vuosina 2016 ja 2017 myönnettyjä poikkeuslupia.

Selvityksen mukaan vaihtoehtoisia menetelmiä sudenmetsästykselle ei hyödynnetä Suomessa riittävästi. Susipelolla perusteltiin suurta osaa myönnetyistä poikkeusluvista.

Selvityksessä on mukana yhteensä 69 Suomen riistakeskuksen tekemää poikkeuslupapäätöstä, joista 28 kosketti poronhoitoaluetta ja loput 41 muuta Suomea.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Susien aiheuttamat vahingot olivat perusteluna poronhoitoalueelle myönnetyissä poikkeusluvissa, muualla Suomessa merkittävin peruste lupien myöntämiselle oli susia kohtaan tunnettu pelko tai huoli. Sana “pelko” oli mainittu yli puolessa tehdyistä lupapäätöksistä.

- Vaikuttaa siltä, että suuri osa Suomen sudenkaatoluvista perustuu pelkoon susia kohtaan tai suden asettautumiselle lähelle asutusta, arvioi Luonto-Liiton susikampanjavastaava Francisco Sánchez Molina.

- Poikkeusluvissa heijastuva huoli susien liikkeistä asutuksen liepeillä kielii siitä, ettei susikäsityksemme vastaa sitä, millainen laji susi todella on. Toisin kuin usein ajatellaan, susi ei ole erämaaeläin, vaan erittäin sopeutumiskykyinen laji, tutkija Mervi Laaksonen sanoo.

- Olisi mietittävä sitä, ovatko suden kaatamisen poikkeusluvat oikeasti tehokas keino hoitaa susien aiheuttamaa sosiaalista huolta ja pelkoa. Vaihtoehtoisia menetelmiä tämän pelon vähentämiseen ei ole riittävästi hyödynnetty, Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara sanoo.

Susi kuuluu Suomessa EU:n luontodirektiivin nojalla tiukasti suojeltuihin lajeihin. Suojelusta poikkeaminen edellyttää tarkastelua metsästyslaissa lueteltujen poikkeamisperusteiden täyttymisestä. Luontodirektiivin perusteella Suomessa suden kohdalla on yritettävä aina ensisijaisesti muita mahdollisia menetelmiä ennen metsästystä.