Keskiviikko, 26.9.2018 
Kuisma
Kotimaa

Kolumni: Osinkokikkailua ja puolikasta työaikaa – ex-kansanedustajien sopeutumiseläkkeistä on päästävä eroon

  • Jyrki Utriainen

Pappi Ismo Seivästö toimi kristillisten kansanedustajana vuosina 1991-1995 ja 1999-2003. Sitten hän putosi eduskunnasta. Seivästö on nostanut yhtäjaksoisesti kansanedustajan sopeutumiseläkettä huhtikuusta 2003 alkaen (Iltalehti, 9.3.) Samalla hän on toiminut kappalaisen virassaan, mutta tehnyt puolikasta työaikaa kymmenkunta vuotta. Seivästön sopeutumiseläkkeen suuruus on noin 2000 euroa kuukaudessa.

Tuija Nurmi (kok.) toimi neljä kautta kansanedustajana. Hän on oikeutettu täyteen sopeutumiseläkkeeseen, joka on suuruudeltaan useita tuhansia euroja kuukaudessa (Kauppalehti, 6.10.2017).

Nurmi on nostanut eläkettä vuodesta 2011 saakka. Näin siitäkin huolimatta, että samaan aikaan hän on toiminut lääkärinä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Lääkärin työt Nurmi laskuttaa perherityksensä kautta. Yrityksen toiminta on erittäin kannattavaa. Palkkaa Nurmi ei ole nostanut, mutta osinkona yritys maksoi 2016 tuloksesta ulos 50 000 euroa.

Nurmen ohella onnellisena eläkeläisenä yritystoimintaa harjoittavat tai ovat siinä aktiivisesti mukana entisistä kansanedustajista muun muassa Tero Rönni (sdp.), Tanja Karpela (kesk.), Päivi Lipponen (sdp.), Suvi Linden (kok.) ja Pertti Hemilä (kok.).

Aktiivisia eläkeläisiä.

Kevan mukaan lokakuussa 2017 maksettiin sopeutumiseläkettä tai -rahaa 33 entiselle kansanedustajalle.

Sopeutumiseläke koskee ennen vuotta 2011 vähintään seitsemän vuotta kansanedustajana olleita, jotka eivät ole työllistyneet edustajauransa jälkeen. Eläke pienenee tai lakkaa, jos henkilö alkaa saada palkkatuloja – pääomatuloja ei huomioida, ja sen Tuija Nurmi ja kumppanit ovat hyvin tienneet. Eläkkeen saamista ei ole ajallisesti rajattu.

Ne kansanedustajat, jotka ovat aloittaneet toimessaan 1.3.2011 jälkeen, voivat saada sopeutumisrahaa. Sen ehdot ovat jo tiukemmat. Sitä voi saada maksimissaan kolmen vuoden ajalle, ja rahan suuruuteen vaikuttavat sekä henkilön ansio- että pääomatulot.

Nämä etuudet on ajateltu ylipäänsä väliaikaisiksi, ei pysyväisluonteisiksi.

Miksi meidän sitten pitää sietää sitä, että vanhan polven ex-kansanedustajat käyttävät surutta ja härskisti järjestelmän valuvikoja hyväkseen vuosikausia? Mehän tämän kaiken kustannamme. Tuskinpa tällaista halusi nähdä kukaan suomalainen, joka näitä ihmisiä aikoinaan äänesti eduskuntavaaleissa.

On jo korkea aika päästä eroon tällaisista eläkejärjestelmän häpeätahroista.

Sopeutumiseläkkeestä ja sen epäoikeudenmukaisuudesta on puhuttu vuosikausia, ja sitä on kritisoinut muun muassa istuva presidentti Sauli Niinistö.

Järjestelmää vastustava kansalaisaloite saavutti tammikuussa 50 000 allekirjoituksen rajan, joka tarvitaan siihen, että aloite etenisi eduskuntakäsittelyyn. Aloitteessa vaaditaan, että nämä eläkkeet muutetaan sopeutumisrahaksi.

Eduskunnan puhemieheksi helmikuussa noussut Paula Risikko (kok.) onkin luvannut muutoksia sopeutumiseläkkeisiin. Hänen mukaansa järjestelmä ei sovi nykymuotoisena tähän päivään.

Miten on, Paula? Kuinka kansalaisaloitteen käsittely eduskunnassa etenee? Millaisia muutoksia on tulossa ja milloin?

Kansa haluaa vastauksia.