Torstai, 9.4.2020 
Elias, Eelis, Eeli
Kotimaa

Kolumni: Vedä onnea henkeen ja juksaa aivoja – toimii!

Lupaan: en enää koskaan vähättele enkä aliarvioi kenenkään kipua tai sairautta.

Ei sillä, että olisin tehnyt näin ennenkään, mutta on pakko myöntää, että perusterveeltä näyttävän aikuisen päällepäin näkymättömiin kipuihin ei ole helppo suhtautua niiden vaatimalla empatialla. Jotkut ovat kertoneet tämänkaltaisista kohtaamisista jopa terveydenhoidossa: kun näyttää liian terveeltä, ei oteta vakavasti.

No nyt on opittu kantapään, tai pitäisikö tässä tapauksessa sanoa olkapään kautta. Kokemukseni mukaan on täysin mahdollista, että perusterveenä ja hyväkuntoisena itseään pitävä ihminen vain yhtenä aamuna herää yläselässään elämänsä pahin kipu: käteen säteilevä hermosärky, joka kestää viikkoja eikä tuhdeillakaan kipulääkkeillä käytännössä lievity.

On muuten huomattavan kiinnostava kokemus. En voi suositella, mutta myönnettävä on, että näköala on avartunut.

Kun sattuu, lääke ei auta tai sitä ei halua ottaa ja pitäisi kuitenkin pysyä tolkuissaan, niin mitäs sitten tehdään? Kuvitellaan.

Rentouta varvas, toinen, kolmas, ihan tarkkaan miettien varpaista tukkaan koko keho. Pitkältään tehtynä tässä on lähinnä vain se ongelma, että ainakaan meikäläisen unenlahjoilla ei kovin pitkälle pääse ennen kuin uni vie. Tosin vie se sitten mukanaan kivutkin.

Ja hengitetään. On muuten yllättävän mukavaa. Voi kuvitella niin hullun ja miellyttävän asian kuin mihin mielikuvitus antaa myöten, ja sitten vain vedetään sitä henkeen. Onnea sisään ja kipua ulos, kätevää.

Samalla voi ajatella uloshengityksessä työntävänsä maailman tuuliin kaikki muutkin ikävät ajatukset ja tunteet. Ihan vain heittää ulos. Turha niitä on varjella, onpahan tilaa uusille.

Huuhaatako? Eipä niinkään. Tässäkin tapauksessa sattui käymään niin, että todellisuus yllätti toimittajan.

Läksin omien kokemusteni pohjalta selvittämään, mitä mieltä asiantuntijat ovat meditaatiosta, rentoutuksesta, mindfulnessista tai tietoisuustaidoista osana kivunhoitoa.

Kuten lopputuloksesta (Karjalainen, tänään) selviää, asiasta tiedetään paljon enemmän kuin osasin kuvitella.

Uusi ajattelu näkyy myös arvostetussa Lancet-tiedelehdessä äskettäin julkaistussa tutkimuksessa, jonka tekijöistä yksi on Oulun yliopiston professori Jaro Karppinen (Yle, 21.3., Helsingin Sanomat, 27.3.).

Sen mukaan selkäkipuja hoidetaan liikaa leikkauksilla ja kipulääkkeillä, kun lääkkeettömistä keinoista saataisiin parempi vaste.

Lääkkeettömät keinot ovat jo tärkeä osa pitkäaikaisen kivun hoitoa. Kipua ei enää ymmärretä ainoastaan sairauden oireeksi, joka aina poistuu kun sairaus on hoidettu. Nyt ymmärretään, että siihen, miten aivot kipuaistimuksia käsittelevät, vaikuttaa moni asia – jopa ihmisen oma ajattelu.

Kuten tänään Karjalaisessa tarinansa kertova Anu Lihavaisen asian ilmaisee: se, mihin keskityt, kasvaa.

Aika hyvin ajateltu.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa
  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa