Tiistai, 26.5.2020 
Minna, Vilma, Miina
Kotimaa

Kolumni: Aapisesta Alastalon saliin – näin kehityt pitkänmatkanlukijaksi

Aloita vaikka lastenkirjasta, jostakin jo valmiiksi tutusta. Lue yksi sivu ja lepää, jos sinun on pakko. Kun olet päässyt kirjan loppuun, palkitse itsesi ostamalla vaikka uusi lukuvalo. Luota itseesi – vielä jonakin päivänä sinäkin pääset Volter Kilven Alastalon salissa piippuhyllyn ohi ja kahvittelun katveesta laivapuheisiin asti, ehkä jopa ihan loppuun saakka!

Tällaista opastusta et nykyisellään lehdistä lue. Pistäpä lukemisen tilalle säännöllinen kuntosaliharjoittelu, juoksu tai mikä vain liikunta, niin teksti alkaa näyttää aika paljon tutummalta.

Tunsin pienen piston sydämessäni keskustellessani äskettäin aiheesta Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksen toiminnanjohtajan Elina Pajulan kanssa. Pajula huomautti, että media kirjoittaa paljon liikunnan terveyshyödyistä, mutta harvemmin nostaa esille vaikkapa lukemisen.

Tottahan se on. Oma taustani on kirjallisuustieteessä, mutta olen kirjoittanut Karjalaiseen verrattomasti enemmän liikkumista ja terveyttä käsittelevistä aiheista kuin lukemisesta tai edes laajemmin kulttuurista tai sivistyksestä.

Miksi?

Terveyttä ja liikuntaa koskevaa tutkimusta tehdään nykyisin valtavan paljon, ja se myös kiinnostaa.

Yksi syy on vallitseva hyötyajattelun eetos. Liikunnan kustannustehokkuus on helppo mitata ja osoittaa. Tuorein esimerkki on UKK-instituutin laskelma, jonka mukaan suomalaisten liian vähäinen liikkuminen maksaa yhteiskunnalle 600 miljoonaa vuodessa (Karjalainen, 6.4.).

Lukeminen, kulttuuri ja taiteet näyttäytyvät liikkumattomuuden tapaan lähinnä kuluerinä, jonakin, johon tungetaan veroeuroja, vaikka tärkeämpiäkin kohteita olisi. Perustelut henkisten arvojen tärkeydestä eivät tässä ajassa saa kaikupohjaa.

Perustellaan sitten toisin. Lukeminen parantaa tutkitusti keskittymistä ja muistia, ehkäisee muistisairauksien puhkeamista, vähentää stressiä, kehittää viestintäkykyä, laajentaa sanavarastoa ja opettaa sosiaalisia taitoja ja empatiaa.

Paljon lukevien on jopa todettu elävän keskimäärin muita pitempään.

Esimerkiksi vuonna 2016 julkaistu Yalen yliopiston 3 635 ihmisen 12 vuotta kestänyt seurantutkimus näytti, että yli 3 ja puoli tuntia viikossa lukevien todennäköisyys kuolla seurantajakson aikana oli peräti 23 prosenttia pienempi kuin vähän lukevien ikätovereidensa.

Niin että jos rahaa ajatellaan, niin tehdäänpä sitten rätingit tästäkin. Itse asiassa en ollenkaan ihmettelisi, jos lukumotivaatiojutut jo piankin ilmestyisivät lehtien sivuille – mindfulness, jooga ja uni on huomattu jo, joten seuraava terveystrendi voisi hyvin olla kirjallisuus.

Ja muuten, lukekaa se Alastalon sali. Ensimmäiset 80 sivua ovat vaikeita, mutta kun vauhtiin pääsee, loppu menee kuin itsestään.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa