Keskiviikko, 12.12.2018 
Tuovi
Kotimaa

Puolet työttömistä ei osoittanut lainkaan aktiivisuutta

  • Janne Laitinen
  • Akseli Muraja
Kaavilaiset Nanny Päivinen ja Taika Vesterinen osallistuivat kunnan työttömien virkistyspäivään. Päivinen on työkokeilussa, Vesterinen kuntouttavassa työtoiminnassa. Kaavilaiset Nanny Päivinen ja Taika Vesterinen osallistuivat kunnan työttömien virkistyspäivään. Päivinen on työkokeilussa, Vesterinen kuntouttavassa työtoiminnassa.

Aktiivimalli leikkaa työttömyysturvaa huhtikuussa noin 92 000 suomalaiselta. Kela selvitti Sunnuntaisuomalaisen pyynnöstä, millaista aktiivisuutta tämä leikkurin kohteeksi joutuva joukko osoitti tammi–maaliskuun tarkastelujaksolla.

Kävi ilmi, että selvä enemmistö, yli 87 000 ihmistä, ei ollut lainkaan palkkatöissä, saanut yrittäjätuloa tai osallistunut työllistämispalveluihin. Tämä ”passiivisten” joukko on noin 95 prosenttia niistä, joiden työttömyysturvaa aktiivimalli leikkaa.

Suomessa on tuoreimpien tilastojen mukaan 233 000 työtöntä, joista aktiivimalli koskee 187 000:ta. Loput ovat esimerkiksi osittain työkyvyttömiä tai odottavat eläkepäätöstä. Aktiivimallin piirissä olevista lähes puolet, noin 47 prosenttia, ei tehnyt tammi–maaliskuussa mitään työllistyäkseen.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtajan Jukka Haapakosken mukaan passiivisuudelle on monta syytä. Töitä ei ole, niitä tarjotaan kelvottomilla ehdoilla ja työllistämispalvelujen saatavuus vaihtelee. Lisäksi on ollut epäselvyyttä siitä, miten aktiivisuus määritellään. Esimerkiksi ammattiliittojen järjestämää työvalmennusta ei ole laskettu työllistämistoimiksi.

Passiivisten joukossa on Haapakosken mukaan paljon niitäkin, jotka eivät terveydellisistä tai sosiaalisista syistä koe olevansa työkykyisiä.

– Heidän määräänsä ja todellista palvelun tarvetta ei tunneta riittävästi. Joko heillä ei ole tarvittavaa osaamista tai he eivät muista syistä kykene työnhakuun.

Ulosottovelat ovat Haapakosken mukaan merkittävä este työnhaulle. Viime vuonna työttömiä ulosottovelallisia oli Tilastokeskuksen mukaan 92 000 – siis sattumoisin sama määrä kuin tukileikkuriin joutuvia. Etenkin nuoret aikuiset velkaantuvat.

– Ulosottovelallinen voi ajatella, ettei työtä kannata tehdä. Pikavippifirmat aloittivat kierteen, joka ei ole pysähtynyt.

Passiivisten osuus nousee iän myötä, ilmenee Kelan Sunnuntaisuomalaiselle kokoamista tiedoista. Aktiivimallin piirissä olevista yli 45-vuotiaista yli puolet ei osoittanut lainkaan aktiivisuutta.

– Vanhemmat työttömät kysyvät, mitä järkeä on käydä verorahoilla maksetuilla kursseilla, jos eläkeikään on vuosi tai pari. Voi olla, että TE-palveluissakin nostetaan kädet pystyyn vanhimpien työnhakijoiden kohdalla, Haapakoski sanoo.

Pitkän linjan työvalmentaja Tapani Heikkinen Kaavilta huomauttaa, että moni pitkäaikaistyötön nostaa työttömyyskorvauksen päälle toimeentulotukea.

– Uskon, että jos aktiivimallia jatketaan, toimeentulotuen hakeminen vain yleistyy. On niitä, jotka eivät välitä tukien leikkaamisesta, kun rahan saa muutakin kautta. Joka tapauksessa Kela lopulta maksaa.

Kelasta kommentoitiin sunnuntaina, että työttömän "passiivisuus" ei välttämättä tarkoita, ettei hän yrittäisi työllistyä. Esimerkiksi työhakemusten lähettämistä ei huomioida aktiivisuusehdoissa.

Kela haluaa myös tarkentaa, että luvut sisältävät vain Kelan työttömyysetuuksia saaneet. Mukana eivät siis ole ansiosidonnaista päivärahaa nostavat työttömät. Heidän aktiivisuudestaan Kelalla ei ole tilastoja.

Juttua päivitetty 15.4.2018 kello 10.55: Lisätty Kelan kommentit ja täsmennetty otsikkoa.

  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa