Torstai, 20.9.2018 
Varpu, Vaula
Kotimaa

Latu vei surmaajat Ruokolaisen veljesten luo, ruumiit suonsilmäkkeeseen - "Puhuimme kotona usein poikien kohtalosta"

  • Jaakko Pikkarainen
Partio löysi veljekset saunalta, josta 1960-luvulla oli jäljellä vielä tämän verran. Partio löysi veljekset saunalta, josta 1960-luvulla oli jäljellä vielä tämän verran.

Valkoinen armeija ei saanut riittävästi vapaaehtoisia riveihinsä maan itsenäiseksi julistautumisen jälkeen syttyneessä sisällissodassa. Niinpä se otti hallitsemillaan alueilla käyttöön vanhan asevelvollisten kutsuntajärjestelmän.

– Kaikkien 21–40-vuotiaiden oli määrä tulla syyniin tiettynä päivänä, tohtori Jukka Partanen mainitsee pielisjärveläisten veljesten Antti, Olli, Tahvo ja Eino Ruokolaisen murhaamisen taustana.

Neljän veljeksen surmaamisesta tulee sunnuntaina 15. huhtikuuta kuluneeksi 100 vuotta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kutsunnat aiheuttivat pakoilua. Syy saattoi olla muun muassa aatteellinen tai haluttomuus osallistua sotaan.

Osa piiloutui kotiseudulleen, kuten Ruokolaisen veljekset. Suojeluskunnan seitsemänmiehinen partio etsi Ruokolaisia Lieksan Savijärven Tolkeesta metsänvartijan torpalta.

Torppaa hallinnoi Ruokolaisten vanhin veli, joka oli tuolloin suojeluskuntalaisten vangitsemana. Partio ei kuitenkaan löytänyt etsimiään miehiä talosta, jossa oli vain naisväkeä.

– Hiihtolatu. Veljekset kävivät torpalta ruokaa, Partanen mainitsee miesten kuolemanuraksi muuttuneen elämänlangan.

Hiihtolatua seuraillen etsijät löysivät veljekset suon reunassa olleesta saunasta, pahoinpitelivät heitä ja surmasivat heidät ampumalla. Tämän jälkeen he upottivat ruumiit suonsilmäkkeeseen. Parin päivän jälkeen paikallinen polisi kävi noutamassa ne kirkolle.

Valtimolainen Jorma Väisänen on kotoisin Kuhmon Jonkerista, joka sijaitsee aivan Savijärven Tolkeen läheisyydessä. Hänen mummonsa oli Ruokolaisen veljesten serkku.

– Puhuimme kotona hyvin usein poikien traagisesta kohtalosta, Väisänen muistelee.

Hän sanoo varsinkin äitinsä olleen hyvin suruissaan tapahtumasta.

Väisänen kertoo, etteivät veljekset kuuluneet mihinkään puolueeseen tai olleet poliittisesti suuntautuneita. Tämän vuoksi puheissa hyvin usein pohdittiin, mikä oli veriteon motiivi.

– Veljeksille oli tullut kutsu kutsuntoihin, mutta he eivät halunneet lähteä sotimaan. Niinpä he piiloutuivat saunalle, Väisänen sanoo.

Tytär oli kuullut metsänvartijan talolle ammuntaa, ja niinpä saunalle mentiin katsomaan, mitä siellä oli tapahtunut.

Väisäsen tädin mies oli käynyt kirkolla katsomassa vainajien arkkuja ja niiden lautojen raoista todennut, että vainajat olivat Tolkeen veljeksiä.

– Näistä asioista pitäisi jo pystyä puhumaan täysin avoimesti mutta kiihkoilematta. Siitäkin, että miksi SKDL:n kunnallisjärjestö laittoi muistomerkin, vaikka veljekset eivät olleet poliittisesti mitenkään suuntautuneita, Väisänen toivoo.

Väisänen toimi kokoomukselaisena kunnanvaltuutettuna neljä vaalikautta Valtimon kunnanvaltuustossa. Osaltaan puhumattomuus johtunee Väisäsen mukaan siitä, että muistomerkki politisoi tapahtumia.

Lisää tilaajille:

Hiihtolatu vei surmaajat Ruokolaisen veljesten luo - murhasta sata vuotta