Maanantai, 20.1.2020 
Sebastian
Kotimaa

Kolumni: Seurojen veronkierto rapauttaa jatkuvasti koripallobrändiä

Oli outo huhtikuu. Usein tähän aikaan on pelattu tärkeitä koripallo-otteluita, jotka huipentuvat toukokuisiin mitalipeleihin.

Katajan mahalasku herättääkin nyt rankkaa arvostelua tukijoiden ja katsojien piirissä. Suurin syy vieritetään pohjoisamerikkalaisten ”heikennysten” niskaan. Ihmetellään, miten liigan suurimpia budjetteja keräävän Katajan scouttaus ja palkanmaksukyky on näin surkeaa.

Koripallon talousdopingista on puhuttu vuosikaudet. Sieltä selitys löytyy. 2000-luvun mestareista Lappeenranta, Espoon Honka, Namika Lahti ja Loimaan Bisons ovat hyviä esimerkkejä, miten mestaruus hankittiin tuloja ja menoja tasapainottamatta. Katajan lukuisista hopeista vain yksi tuli muita (Pyrintö) kuin näitä seuroja vastaan.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Porvoon Tarmo on surkuhupaisin esimerkki, eikä Espoo Unitedin konkurssiuhkakaan hyvää lajille tee. Tulevat vuodet kertovat senkin, miten Salossa rakennettiin nykyisenkaltainen joukkue.

Veronkierto ja vippaskonstit ovat Korisliigassa yleisempiä kuin missään muussa puoliammattilaispalloilussamme. Tämä johtuu yhdysvaltalaispelaajien dominoinnista ja sitä myötä tiukemmista veromääräyksistä.

Pimeästi palkkoja maksellaan muissakin lajeissa, mutta koripallossa touhu on paljon totaalisempaa. Välillä agentille maksellaan reiluja konsulttipalkkioita, ja sitä rahaa sitten siirrellään selän takana pelaajalle.

Joskus agentti tarjoaa yhtä hyvää ja yhtä huonoa pelaajaa, joille molemmille maksetaan nimellisesti esimerkiksi 3 500 euroa kuukaudessa. Tosiasiassa toinen saa kuutisen tonnia, se huonompi runsaan tonnin.

Entä ne kuukausipalkat, joita maksetaankin pelaajan vaimolle esimerkiksi juniorien koripallokoulun pitämisestä? Kerrotaanko verottajalle asunto- ja autoedut?

On naivia sälyttää vastuu kaikkien tietämistä kepulikonsteista Koripalloliitolle. Lisenssimääräyksissä pitäisi kuitenkin olla selvät sanktiot, jotta liitto voisi aloittaa lajin brändin puhdistamisen.

Valvova viranomainen urheilupalkkioidenkin suhteen on verottaja. Esimerkiksi Koripallo-Katajalle on tehty verotarkastus yli viisi vuotta sitten. Tuskinpa Katajan vastuuhenkilöt olisivat pahoillaan, vaikka verottaja vierailisi seurassa joka vuosi – kunhan tekisi saman myös muualla.

Fanseat ja Korisliigan runkosarjan aneemisuus rokottivat Katajan yleisömääriä siedettävästi. Pudotuspelien päättyminen heti kättelyssä vaikutti paljon enemmän. Europeleissä yleisöä kävi hyvin, ja tässä onkin vaikea kysymys ensi kauteen: osallistuako kansainvälisiin peleihin vai ei?

Kataja kuuntelee yhteistyökumppaneitaan tarkalla korvalla. Nyt on tukijoiden helppo syyttää huonon korisliigamenestyksen johtuvan europelien rasituksesta ja niiden aikaansaamista loukkaantumisista.

Lopputulos olisi kuitenkin ilman europelejäkin ollut nähdyn kaltainen. Uusista ulkomaalaisista ei kukaan olisi mahtunut edellisvuoden kultajoukkueeseen.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa
  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa