Keskiviikko, 11.12.2019 
Taneli, Tatu
Kotimaa

Rikospoliisi kertaa järkyttävää tapausta: Äiti hukutti kolme lastaan hylättyyn kaivoon - "Joka ilta pitkän aikaa itkin"

  • Ulla Korkatsu
  • Ulla Korkatsu
Ari Ikäheimon mukaan yksinäisyys on iso ongelma kaiken yltäkylläisyyden keskellä. Ari Ikäheimon mukaan yksinäisyys on iso ongelma kaiken yltäkylläisyyden keskellä.

Rikospoliisin ura jättää mieheen monia muistoja, jotka ovat kaikkea muuta kuin kauniita. Juuan Larinsaaressa asuva, rikospaikkatutkijana työskennellyt Ari Ikäheimo, 65, näki paljon pahaa. Huumejengien varjostuskeikoilla oli oma henki vaarassa, eikä Jammu Siltavuoren seuraaminen tämän lomilla ollut helpoimpia tehtäviä.

Kaikkein pahin juttu oli kuitenkin vuonna 1985 Pornaisissa tapahtunut lasten murha, josta on tehty myös Kaivo-niminen elokuva.

Ulkoisesti katsottuna kaikki oli hyvin. Maatilalla asuvalla pariskunnalla oli kolme lasta. Perheen äiti oli perfektionisti: kaiken piti olla täydellistä, lehmien puhtaita, lapsilla piti olla kaikki hyvin. Suuressa maatalossa asui myös mummo, jonka kanssa oli yhtenään riitoja.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

- Äidillä napsahti eräänä yönä päässä, ja hän hukutti kolme lastaan pellolla olevaan hylättyyn kaivoon. Sen jälkeen hän yritti hukuttautua jokeen mutta ei onnistunut siinä, Ikäheimo kertoo.

Perheen mummo asui syytingillä, ja hänellä oli miesystävä, jonka kanssa tuli myös erimielisyyttä koko ajan. Perheellä oli keskenään myös pitkiä puhumattomuuskausia.

Lasten murhat tapahtuivat puolenyön aikoihin, kun muu perhe nukkui.

Äiti kantoi nukkuvat lapset viltin sisällä kaivolle ja pudotti sinne. Kuunteli, kuinka äänet vaimenivat, ja haki seuraavan uhrin.

- Seuraavana päivänä eli sunnuntaina tuli poliisille ilmoitus, että äiti lapsineen on hävinnyt. Maanantaina armeija, koirat ja helikopteri olivat jo etsimässä kadonneita. Piha oli niin täynnä kadonneiden jälkiä, etteivät koiratkaan löytäneet mitään. Lopulta lasten isä huomasi kaivon kannella viltin. Silloin soitin paikalle tankkiauton, joka tyhjensi kaivon.

Ikäheimo kertoo poliisislangilla, ettei hänellä koskaan ollut vaikeuksia mennä niin sanotulle vartalokeikalle eli kuolleen ihmisen luo, mutta lasten kuolemat syöpyivät mieleen.

- Siellähän ne lapset olivat kaivossa. Jouduin nostamaan ruumiit pressulle ja kuvaamaan tarkasti. Kaikki pitää dokumentoida. Silloin ei kriisiryhmän kanssa käyty asioita läpi niin kuin nykyään. Poliisissa puitiin asiaa keskenään. Joka ilta pitkän aikaa itkin lasten kohtaloa.

Ikäheimon mukaan omituisinta tapauksessa oli se, että naista ei tuomittu.

- Lääkäri puhui oikeudessa neljä tuntia univalvetilasta, joka johtuu pitkäaikaisesta univajeesta. Tähän asianajaja vetosi oikeudessa, ja nainen toimitettiin vankilan sijasta hoitoon, josta hän pääsi parin päivän päästä kotiin avohoitoon.

Lisää tilaajille:

Lasten taru päättyi kaivoon - eläköitynyt rikospoliisi näki paljon pahaa ja muutti Juuan rauhaan

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa
  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa