Keskiviikko, 26.2.2020 
Nestori
Kotimaa

Kolumni: Lapsen kuvauskiellon taustalla usein ylisuojeleva pelko

Lähes joka kolmannen joensuulaiskoululaisen vanhemmat ovat kieltäneet lapsensa kuvan julkaisemisen internetissä (Karjalainen 7.5.).

Urheiluseuroilla varsinkin ryhmä- ja joukkuekuvissa kuvauskiellot tuovat hankaluuksia. Lapsi siirretään kuvaushetkellä sivuun, harvemmin hänet jälkikäteen blurrataan tai poistetaan seuran nettisivuilta.

Yleensä ei ole edes kyse riitaisista avioerotapauksista, maahanmuuttajalähtöisiin lapsiin kohdistuvasta uhasta tai muusta vastaavasta. Vanhemmat eivät joko ole ymmärtäneet, mihin kuvauskielto johtaa – tai ovat ylisuojelevia.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Jos vanhemmat eivät edes tajua, mihin ovat nimensä pistäneet, on yhteisöiden tai koulujen mietittävä uudelleen tiedotuspolitiikkaansa.

Usein lapsi itse ei ymmärrä, miksi naapurin Jaakko ja Maija saavat olla koripallo- tai jalkapallojoukkueen ryhmäkuvassa, mutta hän ei. Tai kun toimittaja ja kuvaaja tekevät koululla juttua sanomalehteen, hän on silloinkin sen ajan toiminnasta sivussa – ettei vahingossakaan näy lehtikuvassa jossakin kymmenen lapsen joukossa.

Ylisuojelevuus on näin tuonut lapselle pahaa mieltä, jopa itkua. Yhteisöllisyys onkin kaveriporukassa muuttunut hetkellisesti syrjäytymiseksi.

Koulujen kevätjuhlissa lasten vanhempien on syytä muistaa, että kuvien jakaminen sosiaalisessa mediassa on ilman kuvattavien lupaa tarkasti tulkiten laitonta.

Tunnistettavien alaikäisten kuvia ei saa julkaista netissä. Se kannattaa muistaa Facebook-päivityksissäkin, kun naapurin lasta ikuistaa leikkimässä oman lapsen kanssa. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on aikuisen kaltainen yksityisyydensuoja.

Henkilötietolain mukaan kuvaa nettiin ei lapsesta voi laittaa ilman tämän itsensä suostumusta. Jos lapsi ei pysty itse arvioimaan tätä, ei kuvaa saa Mannerheimin lastensuojeluliiton tulkinnan mukaan edes äidin luvalla julkaista.

Vaikka internet on hörhöjä täynnä ja jumppa-asuisten tyttöjen kuvia koulun tai urheiluseuran näytöksissä voidaan ladata netistä väärin tarkoitusperin, on vanhempien pelko useimmiten täysin liioiteltua.

Todellisuudessa lasta ei voi julkisuudelta suojata. Jos vanhemmat kieltävätkin kuvaamisen kouluilta, kaveripiiristä kuvat leviävät nettiin pysyvästi. Ja niissä kuvissa ei aina ajatella nuoren mainetta tai kunniaa. Nuoria voikin valistaa, että hän syyllistyy kiusaamiseen tai häirintään, jopa salakatseluun, mikäli kuvaa kaveriaan pukuhuonetiloissa tai vessoissa.

Järki käteen. Jo 10–12-vuotias pystyy sanomaan, haluaako olla netissä julkaistavissa kuvissa. Hänen mielipidettään pitää kunnioittaa, oli äidin tai isän tulkinta ”vaarallisesta” some-tulevaisuudesta mikä tahansa.

Kuvausestoa ei aina muutenkaan lapselleen saa. Häntä saa kuvata mediaan, jos hän kilpailee tai harjoittelee urheiluseuran järjestämässä tilaisuudessa. ”Kuvauslupa” on tullut jo silloin, kun lapsi on ilmoitettu ohjattuun toimintaan.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa
  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa