Lauantai, 20.10.2018 
Kasperi, Kauno
Kotimaa

Kolumni: Kultarannassa mittaillaan presidentin pilareita

Sauli Niinistö valittiin aikoinaan ensimmäisen kerran presidentiksi, jonka piti toimia lähinnä kansakunnan unilukkarina ja muistutella ihmisiä pienten tekojen tärkeydestä. Mutta melkeinpä saman tien ajat muuttuivat.

Vakauden ja ennakoitavuuden tilalle tulivat epävakaus ja yllätyksellisyys. Presidentille tuli ihan oikeaa johdettavaa yllin kyllin. Siitä tehtävästä Niinistö on selviytynyt pääsääntöisesti erinomaisesti, ja se näkyi myös hänen kannatuksessaan alkuvuoden vaaleissa.

Ensimmäisen kautensa alussa Niinistö aloitti Kultaranta-keskustelut, joissa käydään jonkin teeman kautta läpi ulko- ja turvallisuuspoliittista tilannettamme. Vastikään Niinistö ilmoitti ensi kesän Kultarantanta-keskustelujen teeman, joka on ”Pallo hallussa?” Paino tuntuu olevan aika paljon kysymysmerkillä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kultarannassa on siis tarkoitus pohtia, mitä oikein tapahtui kansainväliselle sopimusjärjestykselle ja sen rakenteille. Arkisemmin ilmaistuna kysymys kuuluu, miksi voima ja väkivalta ovat nousseet yhteistyön ja yhteisten sääntöjen sijalle niin monessa paikassa.

Kansainvälinen järjestys on myös yksi presidentin pilarimallin neljästä pilarista. Tämä Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa kuvaava malli siis koostuu uskottavasta puolustuskyvystä, kahdenvälisistä yhteistyöverkostoista EU:n, Ruotsin, Naton ja Yhdysvaltojen kanssa, hyvistä ja selkeistä suhteista Venäjään sekä tästä kansainvälisesta ulottuvuudesta YK:ssa ja muissa vastaavantyyppisissä rakenteissa.

Niinistö itse on todennut mallin rakenteesta: ”Näistä muodostuu tasapaino, jota on varjeltava, ja sen varassa voimme katsoa kohti tulevaisuutta.”

Kansainvälisen järjestyksen heikkenemisen ohella myös Suomen suhteet Venäjään ovat kärsineet. Osana Euroopan unionia Suomi on ollut mukana kannattamassa, päättämässä ja toteuttamassa pakotteita, jotka johtuvat Krimin miehittämisestä ja Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.

Samoin Suomi oli mukana antamassa poliittista vastausta Venäjän hermomyrkkyiskuun Britanniassa. Tuore Venäjän suurlähettiläs Pavel Kuznetsov totesi juuri haastattelussa Suomen ja Venäjän välien olevan niin hyvät kuin tässä maailmantilanteessa on mahdollista.

Kultaranta-keskustelujen varsinainen tarkoitus on nostaa julkiseen keskusteluun tärkeäksi koettuja aiheita. Nyt käsittelyssä on toinen Niinistön pilarimallin heikentyneistä pilareista. Näin keskustelu toimii myös taustoituksena viime aikojen kehitykselle muissa kahdessa pilarissa.

Tätä kehitystä on nähty niin neuvottelupöydissä kuin taisteluharjoituksissakin. Suomi on selkeän määrätietoisesti vahvistanut maanpuolustuksen  ja kahdenvälisten kumppanuuksien pilareita kahden muun pilarin heikentyessä.

Pienelle maalle jää yleensä ratkaistavaksi vain se, miten reagoida isompien toimiin. Suomelle olisi ilman muuta erinomainen asia, jos maailmassa saataisiin taas paremmin kiinni yhteistyöstä ja yhteisistä säännöistä. Kultarannassa on nyt tilaisuus miettiä, mitä me voisimme tehdä tilanteen parantamiseksi.

Ja miettiä ehkä vähän myös sitä, että entäpä jos epävarmuus ja epävakaus vain syvenevät.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kirjoittaja on joensuulainen turpobloggari ja tietokirjailija sekä kotimaisen sekä kansainvälisen politiikan penkkiurheilija.