Keskiviikko, 8.4.2020 
Suoma, Suometar
Kotimaa

Kolumni: Auktoriteetteja ja humoristeja – ope muistetaan tyylistä

  • Esa Kurki

Ei voi olla totta, rehtori puhuu käsi taskussa.

Itseltäni olisi jäänyt moinen epäkohta huomaamatta kevätjuhlassa, mutta tarkkaavaisempi puoliskoni noteerasi heti asian. Opettajien tekemisiä seurataan, olivatpa he töissä tai vapaa-ajalla.

Oppilaille jää Pythagoraan lauseen sijaan paremmin mieleen se, millaista viestiä opettajat välittävät kehonkielellään ja yleisellä käytöksellään.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Seuraavat johtopäätökset olen vetänyt opettajieni käytöksestä vuosikymmenten takaa. Käytän heistä ja oppilaista turhan osoittelun välttämiseksi nimikirjaimia.

Minkä kovalla auktoriteetilla voittaa, sen ilmapiirissä häviää. Alaluokilla ei ollut järjestysongelmia, kiitos vanhanajan opettajan EK:n kurinpidon. Nurkka tuli itsellekin tutuksi.

Luokassa vallitsi lievä pelon ilmapiiri.

Hyviin puoliin kuului, että luonto oli kyläkoulussa toinen luokkahuone. Sieltä löytyi aineistoa opetukseen ja marjoja puurotarpeiksi.

Huumori on opetustyössä suotavaa. Sen viljelyssä voi ampua myös yli.

Tunnetun pakinoitsijan poika MN toimi professorina ja hänen ohjeensa luentoja seuraaville oli, että asiat ovat poimittavissa jutustelun lomasta. Luennot menivät rattoisasti humoristista höpöttelyä kuunnellen, mutta ei niiltä kunnon muistiinpanoja syntynyt.

Lukion lehtori TL oli taas tilannekomiikan taitaja. ”No paniko pakkanen”, hän uteli talviaikaan ST:ltä, joka kiiruhti posket punaisina tunnille tapansa mukaan myöhässä.

Kyyneleet tepsivät huutoa tehokkaammin.

Yläasteen oppilas JJ, lahjakas ja esiintymishaluinen, oli omimassa itselleen luokan pellen ja häirikön roolin. Etenkin lehtori AK tuntui olevan helisemässä.

Hän otti tunnin päätyttyä JJ:n lempeään puhutteluun, jonka jälkeen opettaja tuli luokasta kyyneleet silmissä ja oppilas hyvin häpeissään. Häiriköinti loppui siihen.

Älä mene riman alta, seuraa aikaa.

Yliopistossa opetusta antavat myös maankuulut ”kaiken maailman dosentit”. Rimanalituksen teki AR, joka valitteli lopputenttiä palauttaessaan erään opiskelijan käsialaa. Siitä ei saanut AR:n mukaan mitään selvää, mutta koska vastaukset olivat pitkiä, oli niissä pakko olla dosentin pähkäilyn mukaan asiaakin. Opiskelija läpäisi kurssin.

Osa professoreista tuntui ottavan opetuksen ikävänä velvollisuutena. MK puhui luennoillaan hyvin monotonisella äänellä ja esitteli kouralliselle yleisöä isältään, professori VK:lta, perimäänsä materiaalia. Jotkut asiat säilyvät isiltä pojille, mutta esimerkiksi yritysten organisaatiokaaviot eivät lukeudu näihin asioihin.

Suoruus on hienoa, hienotunteisuus hienompaa.

”En laittanut EK:n työtä näytille siksi, että se olisi hyvä, vaan koska se on niin kauhea”, totesi suorapuheinen lehtori A-LK.

Opiskeluaikaan Stockmannilla käydessäni kuulin jo kauas, kun joku myyjäparka sai asiakkaalta ripitystä, eikä ripittäjän persoonallisesta äänestä voinut erehtyä.

Väistin taitavasti jälleennäkemisen riemun.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa
  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa