Tiistai, 13.11.2018 
Ano, Kristian
Kotimaa

Kolumni: Onkohan meitä pankkiasiakkaita vähän huijattu?

Vieläkö muistat sen maalaispitäjän mukavan osuuspankin? Sen, jolla oli usein kahvitarjoiluja tiloissaan. Sen, joka oli koko päivän auki ja palveli vähävaraistakin väkeä ymmärryksellä ja monen henkilön voimin. Sen, jolta sai pienellä vihjauksella pinon kertakäyttömukeja ja serviettejä ja vähän reippaammalla vihjauksella kokonaiset yleisökahvitukset.

Muistatko pankin, joka oli osa yhteisöä ja joka mielellään tuki paikkakunnan tapahtumien järjestämisessä? Se oli se pankki, joka jäi, kun kaikki toiset katosivat mikä mistäkin syystä.

Se oli se pankki, jonka lainojen turvin perustettiin ja laajennettiin yrityksiä, rakennettiin ihmisille koteja ja ylipäätään kehitettiin yhteiskuntaa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Onkohan sekin muuttanut Portugaliin tai Espanjan aurinkorannoille, kun ei ole pitkään aikaan näyttäytynyt?

Koko rahalaitosta ei muistaisi olevan olemassakaan, ellei se silloin tällöin laittaisi tiedotteita siitä, kuinka palvelujen tarpeen vähentymisen vuoksi pankkeja lakkautetaan tai palveluja supistetaan.

Yksi näistä rahalaitoksista on täällä Kiteellä lähes toimituksen naapurissa. Tohmajärven konttorin se jo ennätti lakkauttaa, eikä Kiteelläkään kassapalveluja tarjota kuin kolmena päivänä viikossa kaksi tuntia päivässä.

Näinä kolmena päivänä ennen kello kymmentä pankin oven edusta täyttyy ihmisistä. En ymmärrä, mitä ne siellä parveilevat, koska eihän kassapalveluilla enää pitänyt olla kysyntää.

Eräs tuttavani tavoitteli äskettäin asiaansa hoitamaan Kiteen pankkiin, sillä oman pankin ovet naapuripitäjässä olivat juuri sinä viikonpäivänä kiinni. Hän sai vuoronumeron 90, kun palveltavana oli asiakas numero 54. Arvaapa, jäikö tuttavani odottamaan vuoroaan.

Samanaikaisesti ja ihan vaivihkaa palveluja toisensa jälkeen on tullut maksulliseksi. Erityisen surullista on se, että maksut lankeavat ikäihmisille, joilla ei ole minkäänlaisia todellisia mahdollisuuksia hoitaa asioitaan netissä.

Kummallisinta on kuitenkin se, että lainan antamisessakin pankki on kuulema nykyisin erittäin kitsas.

Vakavarainen viljelijä, jolla takausasiat ovat kunnossa, ei saanut lainaa peltojen ostoon. Rääkkylän tietoverkko-osuuskunta, jolla on kuitenkin kunta takaajana, ei saanut lainoilleen jatkoaikaa eikä huojennusta korkoihin.

Tohmajärven kunnan päiväkodin rahoitustarjouspyyntöön pankki vastaa, että harjoittaa vähittäispankkilain mukaista vähittäispankkitoimintaa eikä pysty tekemään tarjousta rahoituspyynnön mukaisilla ehdoilla. En ymmärrä, mitä on vähittäispankkitoiminta, mutta sen ymmärrän, ettei lainatarjousta tipu.

Semmoinenkin vinkki tänne toimitukseen on tullut, että asuntokauppojen jarruna on pankki, joka ei myönnä lainaa, vaikka ostajaehdokkailla takauspuolikin olisi kunnossa.

Kunhan tässä touhussa ei vain olisi kyse siitä, että ehdot asetetaan Helsingissä, jossa tavoite on lakkauttaa kaikki pienet pankit.

Miksiköhän tässä on semmoinen tunne, että kaikkea ei ole kerrottu?

  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa