Keskiviikko, 26.9.2018 
Kuisma
Kotimaa

Makkolan museotilaa kunnostetaan Hattuvaarassa - navetta saa seuraavaksi pärekaton

  • Armas Härkönen
  • Armas Härkönen
Makkolan museotilan oppaana toimii talossa lapsuudessaan asunut Pertti Hoskonen (toinen oik.). Makkolan museotilan oppaana toimii talossa lapsuudessaan asunut Pertti Hoskonen (toinen oik.).

Ilomantsin Hattuvaaran kylän keskusmäellä sijaitsevan Makkolan museotilan navetan katto on purettu. Alhaalla odottavat jo asennustyötä kuoritut ja kuivat uudet kattoliesat. Museotilan opas, paikalla lapsuusvuotensa asunut Pertti Hoskonen on myös valmistanut päreitä jo museoiän saavuttaneella pärehöylällä.

– Haapapölkyistä olen niitä höylännyt. Päreitä riittäisi nyt myyntiinkin, hän toteaa.  

Hoskosten sukutilan rakennukset on pystytetty pääosin 1800-luvulla. Päärakennus laajennettiin nykyiselleen 1900-luvun alkupuolella. Tila on ollut asuttuna vuoteen 1996 saakka.

– Museotilaa ylläpitää Ilomantsin Museoseura ry, joka on vuokrannut tilan yksityiseltä omistajalta museokäyttöön, museovastaava Sointu Pärepalo kertoo.

Tilan päärakennusta alettiin entisöidä museokäyttöön vuosina 2003–2004.

– Pääroolissa oli silloin Pohjois-Karjalan ely-keskus. Samassa yhteydessä toteutettiin Leader-hanke, jonka turvin varsinainen museo perustettiin.

Juttu jatkuu kuvan alla.

DSC0073Karjalainen20180821Suuressa pirtissä on emännän puhdetöille varattu oma nurkkaus. Rukkeja, kangaspuita ja muita tykötarpeita tarkasteli Jorma Mikkonen.

Rakennusten pärekattojen korjaustyöt aloitettiin Museoseuran toimesta vuonna 2014.

– Hankkeita ovat rahoittaneet muun muassa Museovirasto, ely-keskus ja kaivosyhtiö Endomines Oy. Tänä vuonna on Museovirastolta saatu rahoitusta 8 000 euroa navetan pärekaton korjaamiseen

Museotilan rakennuksista juuri navetan korkea osa tiedettiin jo ennalta kaikkein haastavimmaksi sen suuren koon ja huonon kunnon vuoksi. Rakennuksen kallistuminen ja katon vuodot olivat heikentäneet muitakin rakenteita. Katon uusimista aloiteltiin toiselta lappeelta jo kaksi vuotta sitten.

– Runsasluminen viime talvi teki kuitenkin katolle vielä lisää vahinkoa. Juuri siltä osittain korjatulta puolelta olivat talven aikana kaikki kattoliesat katkenneet.

Navetan katto on kuluvan kesän aikana purettu kokonaan. Myös osa ylimmistä seinähirsistä on otettu alas. Syksyn aikana tehdään kattamisen perustyöt: kantavia rakenteita tuetaan ja tarvittavilta osin uusitaan.

– Katolle laitetaan aluslaudoitus, joka katetaan pressuilla tai vedenkestävällä aluskatteella. Näin saamme pari vuotta lisäaikaa.

Suunnitelman navetan tukemiseksi on laatinut Karjalan Rakentajat Oy:n toimitusjohtaja Veli Jeskanen. Hirsirakentamisen asiantuntijana toimii puolestaan Jouko Surakka Käenkoskelta.

– Hanke on mittava ja haastava. Aika ja varat vain loppuvat nyt kesken. Mutta teemme sen, mihin näillä resursseilla pystymme.

Juttu jatkuu kuvan alla.

PerunajauhomyllyKarjalainen20180821Perunajauhoja on valmistettu tällaisella myllyllä.

Museotoiminta perustuu pääosin vapaaehtoistyöhön. Pärepalo kertoo, että Ilomantsin kunta on antanut avustuksia, ja kyläläiset ovat lahjoittaneet puutavaraa, sekä lainanneet peräkärryjä, työkoneita ja -välineitä. Projektin johtaminen ja osa asiantuntijatöistä toteutetaan talkoilla.

– Pieneltä seuralta ei tällainen projekti onnistuisi omin varoin eikä omin avuin. On hienoa, että on löytynyt niin paljon yhteistä tahtoa pitää tila pystyssä.

Makkolan museotilalla on lähes kaikkea, mitä suomalaisessa maa- ja kotitaloudessa on vuosikymmenien vieriessä tarvittu. Suuresta pirtistä löytyy esimerkiksi astioita, villan karstaus- ja kehräysvälineitä, on kangaspuut, kehdot ja kanteleet. Ulkorakennuksissa on maataloustyökaluja puimakoneesta lähtien.

– Esinekokoelma kokonaisuudessaan muodostuu tilan omista, kylältä ja lähiympäristöstä kerätyistä museoesineistä sekä yksityisten henkilöiden näytteille lainaamista esineistä.

Juttu jatkuu kuvan alla.
Lauri-TrniKarjalainen20180821Suomen kuuluisin sotilas, kapteeni Lauri Törni yöpyi Makkolassa tulevan presidentin, Mauno Koiviston kanssa.

Makkola henkii paitsi historiaa, myös jännittäviä tarinoita. Rakennuksessa ovat jatkosodan loppuvaiheessa majoittuneet muun muassa Suomen kuuluisin sotasankari, kapteeni Lauri Törni, sekä hänen joukoissaan palvellut tuleva tasavallan presidentti Mauno Koivisto. Heidänkin vierailuistaan on näyttelyaineistoa esillä.

– Pihapiiri on kiinnostanut myös elokuvantekijöitä. Viimeksi paikalla kuvattiin lottaelokuvaa ”Lupaus” vuonna 2005, Sointu Pärepalo kertoo.