Torstai, 20.9.2018 
Varpu, Vaula
Kotimaa

Kolumni: Punkkirokotteesta mielenrauhaa muutamilla kympeillä

Parkaisuhan siitä pääsi. Inhoreaktiossa huusin perheen huomiota: Onko tämä nyt se punkki! Tulkaa katsomaan! Auttakaa!

Mahassani oli kiinnittyneenä tumma kohouma. Punkkihan se oli. Valokuvakin siitä otettiin, niin kuin meillä on tapana tärkeitä tapahtumia ikuistaa. Puoliso joutui punkin poistajaksi. Lopulta eläin poltettiin pinsetin nokassa kuoliaaksi.

Tapahtumasarjan dramaattisuudelle on jälkeenpäin naureskeltu, koska eihän se jäänyt ainutkertaiseksi.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Äskettäin Liperissä tein äänettömästi vastaavanlaisen punkin tuhoamisen – jälleen vatsaltani.

Polvijärvellä puutarhajuhlatunnelmaani latisti se, että päänahkaa raapaistessani kynsien alle tuli mustaa. Tytär erotti punkin jalat ja kärsän jo rikkoutuneesta ötökästä. Päähän kaivettiin verinen kolo, jotta punkki saatiin pois.

Siitä jäi vaistomainen tarve raapia päätä – ja turhan usein olen tuntevinani, että joku siellä hiipii.

Kyselin lääkäriystävältäni, onko punkkikammoni turhaa vai pitääkö ötököistä olla huolissaan.

Hän muistutti, että kansalliseen rokotusohjelmaan uusia rokotuksia otetaan vain todella kovan harkinnan jälkeen. Siihen puutiaisaivokuumeelta suojautumisrokote on päätynyt jo Kemissä, Kotkan saaristossa, Lappeenrannan Sammonlahdessa, Raahen Preiskarin saaressa, Ahvenanmaalla, Paraisilla ja Simossa asuville.  
Pohjois-Karjalassa punkkeja ei ole yhtä paljon kuin vaikkapa Ahvenanmaalla, silti omat ja ystävien havainnot osoittavat, että on niitä täälläkin.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) Tartuntatautirekisteristä selviää, että alkuvuodesta puutiaisaivokuumetta on diagnosoitu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä 14 potilaalla ja Pohjois-Savossa 2:lla. Pohjois-Karjalassa ei ollut ainuttakaan. 2010-luvulla tapauksia on ollut maakunnassa keskimäärin vain yksi vuosittain.

Siitä huolimatta päätin ottaa rokotuksen ja maksaa siitä lähes sata euroa. Ottavathan ihmiset monenlaisia vakuutuksia, ajattelin.

THL:n mukaan yksi kolmesta punkista Helsingissä kantaa borreliabakteeria, kun yksi 100–200 punkista Ahvenanmaalla kantaa aivokuumetta aiheuttavaa TBE-virusta.

Nuo hämähäkkieläimiin lukeutuvat punkit eli puutiaiset levittävät siis selvästi puutiaisaivotulehdusta useammin borrelioosia, jota vastaan rokotesuojaa ei ole.

Borrelioosia hoidetaan antibiooteilla.

Hoitamattomana voi seurata kasvohermohalvaus, ihotulehdusta ja vakavia nivelkipuja.  Puutiaisaivokuumeeseen puolestaan liittyy parantamattomia halvauksia, muistin heikkenemistä ja vapinaa.

En halua ajatella sairauksia enkä elää pelossa. Aion retkeillä, hoitaa pihaa sekä kannustaa lapsiakin luontoon.

Rokote antoi minulle mielenrauhaa.

Toki iltaisin pikaiset punkkitarkastukset sekä vaatteilla suojautuminen ovat edelleen välttämättömiä.

Taloudessani lasken rokotekulut osaksi puutarhaharrastusmenoja. Pari puuntainta vähemmän myymälästä, rokote käsivarteen – ja taas heiniä niittämään.