Maanantai, 19.11.2018 
Elisabet, Liisa
Kotimaa

Lieksanjoen kunnostukset jatkuvat - Kärkihanke virittää omat kutupaikat sekä järvilohille että -taimenille

  • Mikko Ahvenainen
  • Mikko Makkonen
 Pielisen kalastusalueen puheenjohtaja Jukka Turunen Naarajoen Käpykoskella. Pielisen kalastusalueen puheenjohtaja Jukka Turunen Naarajoen Käpykoskella.

Uhanalaisten järvilohen ja -taimenen kutu- ja pienpoikasalueiden kunnostustyöt jatkuvat Lieksassa ensi viikolla. Lokakuulle ulottuvan operaation aikana vaelluskaloille rakennetaan lisääntymisalueita Ruunaan retkeilyalueella Lieksanjoen Haapavitjalle ja Mustapyörteeseen.


Hanke on osa monivuotista Lieksanjoen vaelluskalakärkihanketta. Kunnostettaviin kohteisiin lasketaan 500 tonnia kiviä pienpoikasten kasvu- ja suoja-alueiksi, minkä jälkeen taimenille levitetään 50 tonnia kutusoraa, ja järvilohelle saman verran hieman karkeampaa soraa.

Työssä käytetään apuna helikopteria, joka on Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jorma Piirosen mukaan osoittautunut 700-800 kilon kertalasteineen kustannustehokkaaksi työvälineeksi.

- Sillä saamme luotua sorakoita, jotka kelpaavat sekä poikasille että erityisesti emokaloille. Tarkoitus on tehdä erikseen lohelle ja taimenelle viritettyjä kutupaikkoja, Piironen kertoi lauantaisen Suomen luonnon päivän tapahtumassa Lieksan kalamarkkinoilla.

Metsähallituksen Ruunaan koskien kalataloudelliseen kunnostukseen tammikuussa saama lupa mahdollistaa alueen kunnostustyöt seuraavan kuuden vuoden ajan. Hankkeeseen on kuitenkin löydettävä uusi rahoitus, sillä Lieksanjoen kärkihanke päättyy kuluvan vuoden lopussa.

- Toivottavasti hallitus haluaa jatkaa tätä hanketta, koska se on se hartia, jonka voimin työtä tehdään. Muilla toimijoilla ei ole riittäviä resursseja, Pielisen kalastusalueen puheenjohtaja Jukka Turunen sanoo.

Tämän vuoden kunnostustyöt maksavat 96 000 euroa. Lisäksi Lieksanjokeen on istutettu alkukesästä 57 000 euron edestä lohikalojen pienpoikasia. Ruunaan koskien kunnostamisen koko Haapavitjan ja Siikakosken väliseltä osuudelta arvioidaan maksavan noin 670 000 euroa.

Lieksanjokeen rakennetut voimalat estävät kalojen hakeutumisen luontaisille lisääntymispaikoilleen Naara- ja Lieksanjokien koskiin, joita Piironen pitää vaelluskalojen lisääntymisen kannalta parhaimpina vesialueina koko Vuoksen vesistöalueella.

Toistaiseksi emokalojen määrä on ollut vielä niin pieni, että ne on pystytty elvytyshankkeen alkuvaiheessa siirtämään koskiin helposti. Reilut kymmenen kilometriä Ruunaan Siikakoskesta alavirtaan päin sijaitseviin Naarajoen koskiin siirrettiin vuonna 2015 parikymmentä järvitaimenta.

Naarajoen Naara-, Käpy- ja Siikakosket kunnostettiin kärkihankkeen toimesta viime vuonna, jonka jälkeen kaikki Lieksanjoen viimesyksyisessä emokalapyynnissä saadut 22 järvilohta siirrettiin samoihin vesiin.

Näiden lisäksi Naarajokeen siirrettiin Pielisjoen ilahduttavan runsaan emokalapyynnin ansiosta 77 järvilohta Kuurnasta sekä 126 kutulohta kasvatuslaitoksesta. Kunnostetuilta alueilta on löytynyt tämän jälkeen kalojen kutupesiä.

- Syksyn sähkökalastukset kertovat, miten kunnostuksessa on onnistuttu poikasten kasvuympäristön kannalta, Piironen mainitsee.

Pielisjoen tavoin myös Lieksanjoen kalakanta on kärsinyt salakalastuksesta. Ely-keskus on tehnyt poliisille tutkintapyynnön tapauksesta, jossa kalastajan epäilleen nostaneen joesta kymmeniä uhanalaisia kaloja. Piironen ei ymmärrä vastuutonta toimintaa.

- Mikä saa ihmisen kalastamaan kudulle palaavaa kalaa varsinkaan tässä tilanteessa, jossa yhdelläkin kudulle nousevalla kalalla on äärettömän iso merkitys koko kannan säilyttämisessä, Piironen pyörittelee päätään.

Lieksanjoen kärkihankkeen rahoittajia ovat ELY-keskus, Kemijoki Oy, Pielisen ja Ruunaan kalastusalueet, Metsähallitus ja Lieksan kaupunki. Hankkeen koordinoinnista vastaa Future Missions Oy.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Maakuntapäivän kunniaksi kaikki Karjalaisen verkkosivujen jutut ovat vapaasti luettavissa ilman tilaajatunnuksia.

  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa