Tulosta tämä sivu
Kotimaa

Hallitus käynnistää kansalaiskyselyn kesä- ja talviajasta – ministeri Berner ei vielä kerro omaa kantaansa

Komissio ehdottaa, että kelloja siirrettäisiin ensi vuonna viimeisen kerran. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO Komissio ehdottaa, että kelloja siirrettäisiin ensi vuonna viimeisen kerran. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Hallitus käynnistää otakantaa.fi-palvelussa kyselyn, jossa kansalaiset voivat ottaa kantaa kesä- tai talviajan puolesta, kertoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.).

Kansalaiskysely on Bernerin mukaan osa Suomen kannanmuodostusta EU:n kellojen siirtelykeskustelussa.

Bernerin mukaan hallitus aikoo myös tiedottaa kansalaisille eri aikaratkaisujen vaikutuksista.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

EU-komissio pyysi tänään jäsenmaita kertomaan viimeistään huhtikuussa, haluavatko ne jättää kellot kesä- vai talviaikaan.

–  Kun tämä kansalaiskysely on valmistunut, me punnitsemme sen tuloksia ja asiantuntijanäkemyksiä. Niistä syntyy valtioneuvoston kanta. Sen jälkeen tarvitaan vielä eduskunnan kanta, jonka jälkeen Suomi pystyy ottamaan EU-pöydissä kantaa tähän kysymykseen, Berner kertoi STT:lle eduskunnassa.

Berner uskoo, että Suomen kanta on selvillä huhtikuuhun mennessä.

Komissio ehdottaa, että kelloja siirrettäisiin viimeisen kerran ensi vuoden maaliskuussa tai lokakuussa riippuen siitä kumpaan aikaan maa haluaa jäädä.

–  Olen todella iloinen, että komissio on pystynyt tekemään näin nopeasti oman esityksensä siitä, että kellojen siirtelystä voitaisiin luopua jo ensi vuoden aikana, Berner sanoi.

Suomi edellä monia muita

Berner ei halua paljastaa omaa näkemystään siitä, millainen ratkaisu Suomen pitäisi aikakysymyksessä tehdä.

–  En halua nyt vaikuttaa mitenkään kansalaismielipiteeseen, vaan huolehtia siitä, että meillä olisi mahdollisimman hyvin tietoa käytettävissä ja että jokainen muodostaisi siltä pohjalta oman näkemyksensä.

Berner toivoo, että kaikki jäsenmaat pystyvät muodostamaan kantansa aikakysymykseen huhtikuuhun mennessä.

–  Olisi erittäin hienoa, jos me kaikki pystyisimme vastamaan tähän aikatauluun, koska silloin meillä olisi mahdollisuus osoittaa, että EU pystyy vastamaan kansalaisten palautteeseen, pystyy sopeuttamaan omaa lainsäädäntöään kansalaisten palautteen perusteella ja pystyy myös toimimaan ripeästi.

Suomi on Bernerin mukaan aikakysymyksen käsittelyssä monien EU-maiden edellä, koska Suomessa asiaa on jo kertaalleen käsitelty eduskunnassa asiaa koskeneen kansalaisaloitteen myötä.

–  Meillä on jo asiantuntijaselvityksiä ja eduskunnan tekemä mietintö, joten me olemme siinä mielessä vähän etuoikeutettuja tämän aikataulun suhteen.

Kellojen siirtelyn lopettaminen sai laajaa kannatusta

Kellojen siirtelyn lopettaminen on yksi näkyvimmistä esityksistä, joita komissio vie eteenpäin loppukautensa aikana. Komissio tarttui toimeen sen jälkeen kun kellojen siirtelyn lopettaminen sai laajaa kannatusta sen kyselyssä.

Kelloja on siirretty tunnilla eteenpäin maaliskuussa ja tunnilla taaksepäin lokakuussa, mutta nyt siirtely olisi loppumassa.

Komission ehdotus vaatii seuraavaksi jäsenmaiden neuvoston ja parlamentin hyväksynnän. Hyväksyntä pitäisi saada komission mukaan viimeistään ensi vuoden maaliskuussa, jotta aikataulu on mahdollinen.

Ehdotus ei koske aikavyöhykkeitä, vaan jäsenmaat voivat valita vastakin aikavyöhykkeensä.

Viimeinen pakollinen siirtyminen kesäaikaan olisi sunnuntaina 31. maaliskuuta 2019. Ne maat, jotka haluaisivat jäädä talviaikaa, siirtäisivät kelloja vielä kerran sunnuntaina 27. lokakuuta 2019.