Tiistai, 23.10.2018 
Severi
Kotimaa

Suomelta pyydetään tuntuvaa määrää rajavartijoita EU:n yhteiseen rajavartiostoon

  • STT
Vatiolaiva Merikarhu osallistui Frontexin operaatioon vuonna 2016. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen Vatiolaiva Merikarhu osallistui Frontexin operaatioon vuonna 2016. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen
EU:n yhteisen rajavartioston perustaminen tarkoittaisi, että Suomenkin pitäisi lähettää yhteisiin joukkoihin tuntuva määrä rajavartijoita.

Rajavartiolaitokselta arvioidaan, että työntekijöitä jouduttaisiin palkkaamaan ja kouluttamaan lisää, jotta Suomi pystyisi antamaan siltä pyydetyt jopa 170 henkilöä.

EU:n raja- ja merivartiosto on yksi herkimmistä aiheista, kun EU-johtajat kokoontuvat keskiviikkona ja torstaina huipputapaamiseen Itävallan Salzburgissa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

EU-komissio on ehdottanut, että jäsenmaat perustaisivat yhteisen 10  000 työntekijän raja- ja merivartioston. Vielä on epävarmaa, kelpaako kunnianhimoinen ja kallis esitys jäsenmaille.

Toimivallan antaminen EU-joukoille jakaa jäsenmaita

Yksikönpäällikkö Matti Pitkäniitty Rajavartiolaitoksen esikunnasta sanoo, ettei Suomi ole ottanut vielä virallisesti kantaa komission esitykseen.

–  Me olemme tukeneet unionin pyrkimyksiä tehostaa ulkorajan valvontaa. Seuraavaksi arvioimme, onko tämä paras tapa ja 10  000 oikea määrä.

Komission ajama joukko olisi EU-lipun alla ja toiminnassa jo vuonna 2020. Muutos olisi tuntuva, sillä tällä hetkellä EU:lla on käytössä vain jäsenmaiden vapaaehtoisesti antama tuki ja 1  500 rajavartijan nopean toiminnan reservi, joka otetaan käyttöön tarvittaessa.

Rajavartijat työskentelisivät esimerkiksi lähellä Italian rannikkoa, johon suurin osa Eurooppaan pyrkijöistä tällä hetkellä tulee. Tarvittaessa heidät voitaisiin myöhemmin ohjata minne ikinä apua tarvittaisiin.

–  Heitä voitaisiin käyttää niin EU:n alueella kuin sen ulkopuolella, jos se on tarpeen ulkorajojen valvonnan tai palautusten tukemiseksi, Pitkäniitty kertoo.

Juuri tässä piilee esityksen kiistanalaisuus.

Aiemmat nopean toiminnan rajajoukot ovat perustuneet siihen, että jäsenmaat lähettävät Frontexin kautta apua tarvitsevaan maahan omia rajavartijoitaan. EU:sta löytyisi apua, jos esimerkiksi itärajalle tarvittaisiin vahvistusta.

Nyt komissio ehdottaa, että EU:lle perustettaisiin oma rajavartiojoukko, jolla olisi oma toimivalta tehdä rajatarkastuksia, käyttää tarvittaessa voimaa ja tehdä päätöksiä siitä, ketkä saavat tulla schengen-alueelle.

Korkea EU-virkamies arvioi, että esitys Frontexin muskeleiden kasvattamisesta jakaa jäsenmaita.

–  Tästä täytyy keskustella Salzburgissa, EU-virkamies sanoo.

Ruotsi pääsisi helpommalla

Komission papereista käy ilmi, että Suomelta odotetaan huomattavasti enemmän rajavartijoita kuin Ruotsilta.

Pitkäniityn mukaan laskennassa on käytetty samaa kaavaa kuin kaksi vuotta sitten, kun maat sopivat nopean toiminnan reservistä. Hän uskoo, että laskentatapa herättää vielä keskustelua, koska samaa kaavaa ei ollut tarkoitus käyttää enää uudelleen.

Ruotsin pääseminen helpommalla johtuu hänen mukaansa siitä, että maalla ei ole yhtä paljon alan ammattilaisia kuin Suomella.

Suomelta odotetaan vuonna 2020 yhteensä 170:tä rajavartijaa ja Ruotsilta 96:ta.

Jäsenmaat saisivat EU:n budjetista rahaa rajavartijoiden palkkaamiseen.

Ehdotus on hintava. Maahanmuuton hillintä on yksi suurimmista uusista menoeristä EU-komission budjettiesityksessä, josta jäsenmaat vääntävät parasta aikaa kättä.

Komissio esittää maahanmuuttoon ja rajavalvontaan noin 35 miljardia euroa vuosille 2021–2027. Se on lähes kolme kertaa sen verran kuin nykyisellä kaudella.