Perjantai, 14.12.2018 
Jouko
Kotimaa

YK:n siirtolaisuussopimus on kaikkien etu muttei velvoita ketään

  • STT
YK:n mukaan paperi pyrkii kattamaan kaikki siirtolaisuuden ulottuvuudet kaikkien maiden osalta.  LEHTIKUVA / AFP YK:n mukaan paperi pyrkii kattamaan kaikki siirtolaisuuden ulottuvuudet kaikkien maiden osalta. LEHTIKUVA / AFP
"Globaali kompakti turvallisesta, järjestäytyneestä ja sääntöjen mukaisesta siirtolaisuudesta", GCM, on mahtipontinen nimi YK:n laatimalle maahanmuuton ja siirtolaisuuden ohjeistukselle. YK:n mukaan paperi pyrkii kattamaan kaikki siirtolaisuuden ulottuvuudet kaikkien maiden osalta. Kyseessä on YK:n ensimmäinen maailmanlaajuinen asiakirja, joka esittelee jäsenmaille yhteiset käytännöt kansainvälisessä siirtolaisuudessa.

Ulkoministeriön johtava asiantuntija Renne Klinge vastasi STT:n kysymyksiin GCM:stä, josta on levinnyt monenlaisia käsityksiä aina Suomen eduskuntaa myöten.

Miksi asiakirja tarvitaan?

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Asiakirjan tavoitteena on vastata yhdessä maailmanlaajuiseen haasteeseen. Niin lähtö-, kauttakulku- kuin vastaanottajamaat voivat tarkastella käytäntöjään ja tarvittaessa parantaa niitä. Näin päästään kohti turvallista, järjestäytynyttä ja sääntöjen mukaista siirtolaisuutta –  aivan kuten asiakirjan nimikin sanoo.

Laiton siirtolaisuus ei ole kenenkään edun mukaista. Asiakirjan ohjeistuksella on tarkoitus edistää asioita kaikissa jäsenmaissa.

Mitkä ovat asiakirjan keskeisimmät kohdat?

Asiakirja kattaa koko siirtolaisuussyklin aina lähtösyistä palautuksiin ja kaiken siltä väliltä. Asiakirjassa on 23 tavoitetta, ja ne liittyvät esimerkiksi datan keruuseen ja jakamiseen, siirtolaisten tunnistautumiseen, haavoittuvassa asemassa olevien suojeluun, ihmiskaupan ja -salakuljetuksen estämiseen, peruspalveluihin ja palautuksiin.

Mihin kaikkeen asiakirja jäsenmaita velvoittaa?

Yksinkertaisesti: ei mihinkään. Kyse ei ole oikeudellisesti sitovasta sopimuksesta, ja siksi ulkoministeriö ei käytä siitä sanaa sopimus. "Kompakti" on pikemminkin puiteasiakirja, ja jäsenmaat voivat itse valita siitä toimenpiteitä ja tavoitteita. Osa maista, myös Suomi, on jo asioissa pitkällä, ja GCM:llä pyritään saamaan kaikki maat samalle tasolle.

Mitä järkeä on asiakirjassa, joka ei velvoita mihinkään?

Asiakirjalla pyritään kohti parempia siirtolaisuuden muotoja. On hyvä muistaa, että paperi auttaa kaikkia jäsenmaita, olivat ne sitten lähtö-, kauttakulku- tai vastaanottajamaita. Mailla pitäisi lähtökohtaisesti olla haluna edistää asioita, ja asiakirjan tarkoitus on helpottaa sitä osoittamalla esimerkiksi parhaita käytäntöjä.

Ketä asiakirja hyödyttää?

Aivan kaikkia, sekä maita että siirtolaisia. Muuttoliikettä on aina ollut ja tulee olemaan, ja koska se koskettaa useita maita, se edellyttää kansainvälistä yhteistyötä. Siirtolaisuusaalto vuonna 2015 herätti Euroopan maita ajattelemaan, että asioihin on valmistauduttava paremmin myös lähtömaiden kanssa.

Tavoitteena on, ettei laitonta ja epäjärjestäytynyttä siirtolaisuutta enää olisi. Asiakirjassa on myös toimia, joilla pyritään helpottamaan tilannetta lähtömaissa.

Miten asiaa on käsitelty eduskunnassa?

Virkamiestason valmistelun aikana konsultoitiin muita ministeriöitä ja kansalaisyhteiskuntaa. Eduskuntaa on informoitu kesäkuun alussa, ja toisen kerran kansanedustajia informoidaan ennen joulukuussa järjestettävää Marokon korkean tason konferenssia, jossa "kompakti" on määrä hyväksyä.

Suomessa eri valiokunnat käsittelivät asiaa kesällä ja lopputulos oli, ettei toimenpiteitä tarvita.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Suomalainen, vielä nimeämätön valtuuskunta osallistuu konferenssiin Marokossa, jossa puheenjohtaja esittää asiakirjan hyväksymistä ja jäsenmaat voivat käyttää puheenvuoroja. Oletus on, että asiakirja hyväksytään, sillä valtaosa jäsenmaista on sen takana.

Marokon jälkeen paperi menee YK:n normaalin kaavan mukaan YK:n yleiskokouksen hyväksyttäväksi tammikuussa.

Ketkä eivät tue asiakirjan hyväksymistä?

Yhdysvallat ilmoitti jo ennen neuvottelujen alkua, ettei se hyväksy asiakirjaa. Lisäksi Itävalta ja Unkari ovat ilmoittaneet, etteivät ne lähde mukaan. Unkari oli jo neuvotteluissa monesta asiasta eri mieltä muiden EU-jäsenmaiden kanssa, joten EU osallistui neuvotteluihin usein kokonaan ilman Unkaria.

Puola, Australia, Tshekki ja Kroatia ovat sanoneet korkealla poliittisella tasolla, etteivät ne hyväksy kompaktia, mutta virallista tietoa ei ole toistaiseksi tullut.

GCM:stä on liikkunut monenlaisia tietoja julkisuudessa, ja Suomessakin perussuomalaisten Laura Huhtasaari väitti viime viikolla eduskunnassa asiakirjan allekirjoittamisen helpottavan siirtolaisuutta entisestään. Millaisia vääriä tietoja aiheesta on ollut esillä?

Asiantuntijoiden näkemyksen mukaan meneillään on Euroopan laajuinen valeuutiskampanja, eli asiakirjaa ymmärretään tahallaan väärin ja siitä levitetään tarkoituksellisesti väärää tietoa. Asiakirja ei ole allekirjoitettava sopimus, vaan se menee YK:n yleiskokoukseen äänestettäväksi päätöslauselmamenettelyllä.

Yksi esimerkki vääristä tiedoista on, että asiakirjan sanotaan pyrkivän poistamaan eron laillisen ja laittoman siirtolaisuuden välillä ja avaamaan rajat. Tämä on todella kaukaa haettua.

  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa