Sunnuntai, 9.12.2018 
Anna, Anne, Anni
Kotimaa

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisin kuolinsyy koko maailmassa - Tuoreiden tutkimusten mukaan esimerkiksi nämä asiat vähentävät riskiä sairastua

  • Anni Kuittinen, Arttu Koistinen, STT

Noin kolmannes maailmanlaajuisista kuolemista liittyy sydän- ja verisuonitauteihin. Kyseessä on huonoennusteinen sairausryhmä, johon liittyy hankalia oireita, alentunutta elämänlaatua ja myös työkyvyttömyyttä.

Tutkijat etsivätkin koko ajan keinoja, kuinka kyseisiä sairauksia voisi välttää. Muutamien tuoreimpien tutkimusten mukaan apu voi löytyä esimerkiksi hapatetuista maitotuotteista, pähkinöiden syömisestä ja paikallaolon välttämisestä.

Itä-Suomen yliopiston lokakuun lopussa julkaiseman tutkimuksen mukaan runsaasti hapatettuja maitotuotteita käyttävillä miehillä oli pienempi sydäninfarktiriski kuin näitä tuotteita vähän käyttävillä. Hapatettuja maitotuotteita ovat esimerkiksi juusto, jogurtti, viili, rahka, kefiiri ja piimä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Aiemmissa tutkimuksissa hapatetuilla maitotuotteilla on havaittu positiivisempia vaikutuksia esimerkiksi veren rasva-arvoihin tai sydänsairauksien riskiin kuin muilla maitotuotteilla. Sen sijaan hyvin runsas hapattamattomien maitotuotteiden käyttö yhdistyi suurempaan riskiin.

Tutkimuksia on toistaiseksi kuitenkin tehty vasta vähän, tiedotteessa huomautetaan. Tutkimukseen osallistui noin 2 000 miestä, joita seurattiin keskimäärin 20 vuoden ajan. Heistä 472 sai seurannan aikana sydäninfarktin.

Duodecimin maanantaina julkaiseman tuoreen tutkimuksen mukaan puolestaan lihan vähentäminen ja pähkinöiden ja siementen lisääminen ruokavalioon voi auttaa välttymään sydänsairauksilta. Tätä kautta se myös pienentää niistä johtuvaa kuolleisuutta.

Tutkimukseen osallistui 81 000 tervettä aikuista, jotka jaettiin ryhmiin heidän ruokailutottumustensa mukaan. Tuloksena todettiin, että eniten pähkinöitä ja siemeniä syövien kuolleisuus oli 40 prosenttia vähäisempää kuin osallistujien, jotka käyttivät niitä vähän. Runsaasti lihaa syövillä oli puolestaan 60 prosenttia suurempi riski menehtyä sydänoireisiin seurannan aikana.

Toisen Itä-Suomen yliopiston tuoreen väitöstutkimuksen mukaan runsas paikallaanolo on riski sydämelle, vaikka ihminen liikkuisikin. Ville Vasankarin väitöstutkimus osoitti, että runsas paikallaanolo ja vähäinen fyysinen aktiivisuus ovat molemmat itsenäisesti yhteydessä suurentuneeseen sydän- ja verisuonitautien kokonaisriskiin.

Tutkimuksen mukaan yli kymmenen minuutin mittaisten paikallaanolojaksojen runsas lukumäärä oli yhteydessä suurentuneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin tutkittavan fyysisestä aktiivisuudesta huolimatta.

Runsas paikallaanolo, eli istuminen ja makaaminen, on äskettäin tunnistettu mahdolliseksi sepelvaltimotaudin ja diabeteksen riskitekijäksi. Fyysistä aktiivisuutta puolestaan pidetään tärkeänä niiden ehkäisyssä.

Vähäisen fyysisen aktiivisuuden yhteys sepelvaltimotautiin, sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen sekä diabetekseen on todistettu aiemmissa tutkimuksissa.

  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa