Keskiviikko, 19.12.2018 
Iikka, Iiro
Kotimaa

EU:n rahahanoja voisi parlamentin mielestä avata reippaammin

  • STT
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kävi viikolla Strasbourgissa lobbaamassa Suomen kantoja. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kävi viikolla Strasbourgissa lobbaamassa Suomen kantoja. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN
Ensi kevään eurovaalit näkyvät jo EU-parlamentissa, joka lupailee kansalaisille paljon hyvää tulevassa budjetissa.

Komission esitys tulevien vuosien taloudenpidosta ei parlamentin mukaan ole riittävä.

Parlamentti vaatii lisää rahoitusta niin nuorille, tutkimukseen, kasvuun, työllisyyteen kuin ilmastonmuutoksen torjuntaankin.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Vuosien 2021–2027 budjettikehyksen pitäisi parlamentin mukaan olla 1324,1 miljardia euroa tämän vuoden hinnoissa. Se on 1,3 prosenttia 27 jäsenvaltion bruttokansantulosta. Komission esitys oli noin 1,1 prosenttia.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kävi viikolla Strasbourgissa lobbaamassa Suomen kantoja. Hänen tontilleen kuuluvat erityisesti aluerahat, joiden on pelätty joutuvan leikkauslistalle kovan säästöpaineen takia. Komission esitys kohtelee Suomea kuitenkin hämmästyttävän hyvin.

–  Suomi on yksi kuudesta maasta, joissa koheesiorahoitus kasvaa eli meillä on viiden prosentin nousu. Se on noin sata miljoonaa euroa lisää, Lintilä sanoo.

Hän varoittaa suomalaisia kuitenkaan liian aikaisista juhlista, koska budjettiesitys tuskin toteutuu sellaisenaan.

–  Komission budjettihan on täysin ylipitkä. Siitä tullaan käymään vielä kova vääntö.

Päällimmäisimmät huolet liittyvät hänen mukaansa maaseudun rahoitukseen.

–  Se on ilman muuta meidän ykköshuoli.

Edessä kahden vuoden neuvottelut?

Parlamentti otti keskiviikkona kantaa vuosien 2021–2027 budjettiin omalta osaltaan. Mepit odottavat, että ratkaisuja tulevien vuosien taloudenpidosta tehtäisiin jo ennen EU-vaaleja.

EU-maissa tavoitetta pidetään kuitenkin epärealistisena.

Lintilän mukaan yleinen arvio on, että Suomi sovittelee budjettikantoja puheenjohtajakaudellaan syksyllä 2019. Sen jälkeen vuorossa ovat Kroatia ja syksyllä 2020 Saksa.

–  Yleinen veikkaus on, että tämä menee sinne (Saksan kaudelle) asti. Silloin ollaan viimeisessä pisteessä.

Tulevien vuosien budjettikehysten kasaaminen on poikkeuksellisen vaikeaa, koska Britannia jättää tuloihin merkittävän loven. Samaan aikaan vaikeuskerrointa kasvattaa se, että maahanmuuton hallintaan ja turvallisuuteen halutaan ohjata merkittävästi lisää rahaa.

Suomellekin tärkeät maatalous- ja aluerahat ovat budjetin isoimmat menoerät, minkä takia ne ovat väistämättä joutumassa leikkuriin. Parlamentti haluaisi kuitenkin säilyttää niiden reaalitason ennallaan.

Valtaosa EU:n tuloista tulee jäsenmaksuista, joiden kasvattaminen on vaikeaa. EU-parlamentti ehdottaa unionille uusia tulonlähteitä, joista esillä ovat olleet esimerkiksi suurten yritysten maksama digivero, päästökauppajärjestelmä ja muovivero.

Parlamentti hyväksyi väliaikaisen mietinnön äänin 429 puolesta ja 207 vastaan.

  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa