Maanantai, 10.12.2018 
Jutta
Kotimaa

Suomalaiset haluavat ikääntyneinäkin pärjätä Ruotsissa yksin ja pitää yllä suhteita kotimaahan, kertoo väitös

  • STT
Ikääntyneet pelkäsivät, että mahdollinen muistisairaus vie heiltä kyvyn kommunikoida ja tulla ymmärretyksi. LEHTIKUVA / Kalle Parkkinen Ikääntyneet pelkäsivät, että mahdollinen muistisairaus vie heiltä kyvyn kommunikoida ja tulla ymmärretyksi. LEHTIKUVA / Kalle Parkkinen
Suomalaiset maahanmuuttajat haluavat pärjätä ikääntyneinäkin Ruotsissa itse, kertoo tuore väitöstutkimus. Lisäksi maahanmuuttajille ovat tärkeitä suhteet kotimaahan ja mahdollisuudet käydä siellä.

–  Nimenomaan suomalaisiin liittyi tietynlainen jääräpäisyys. Ruotsissa saattaa välillä aiheuttaa jopa hieman konflikteja, kun suomalainen ikääntynyt ei halua ottaa vastaan terveydenhuollon tarjoamaa apua. Vastaus on ennemminkin, että kiitos infosta, mutta minä kyllä pärjään, sanoo väitöskirjan tekijä, lääketieteen tohtori Annikki Arola tiedotteessa.

Toimintaterapian väitöskirja kuvaa Ruotsissa asuvien maahanmuuttajataustaisten ikääntyneiden kokemuksia terveydestään. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 131 yli 70-vuotiasta kotona asuvaa suomalaista ja bosnialaista. Nämä ovat Ruotsin suurimmat maahanmuuttajaryhmät ikääntyvän väestön keskuudessa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Yli 80-vuotiaista Ruotsissa asuvista noin 15 prosenttia on suomalaisia. Heistä moni on muuttanut Ruotsiin 50–60-luvun kiihkeinä muuttovuosina.

Mitä jos minua ei ymmärretä millään kielellä?

–  Suhteet kotimaahan ja mahdollisuudet käydä siellä olivat ikääntyneille todella tärkeät terveyden kokemisen kannalta. Tämä tuli esiin sekä suomalaisilla että bosnialaisilla. Se liittyy vahvasti omien juurien kaipuuseen, sukulaissuhteisiin ja oman identiteetin vahvistamiseen sekä itsensä ilmaisuun omalla äidinkielellään, Arola kiteyttää.

Ikääntyneet pelkäsivät myös, että mahdollinen muistisairaus vie kyvyn kommunikoida paitsi ruotsiksi myös omalla äidinkielellä.

–  Nämä ovat todella merkittäviä kysymyksiä ikääntyneille: mitä jos joudun hoito-osastolle ja henkilökunta ei ymmärrä kuka minä olen. Jos minua ei ymmärretä omalla äidinkielelläni, häviänkö persoonana, pohtii Arola.

Aiemmat tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että maahanmuuttajataustaisten ikääntyneiden terveys olisi heikompi kuin kantaväestöllä. Arolan mukaan syy tähän on saattanut olla ennemminkin työhistoriassa kuin maahanmuuttajataustassa: esimerkiksi nyt tutkitusta ryhmästä suuri osa on tehnyt fyysisesti raskasta työtä tehtaissa tai siivoojina.

Suomessa toimintaterapian maisteriohjelma lakkautettiin vuonna 2009.

  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa