Sunnuntai, 16.12.2018 
Auli, Aulikki
Kotimaa

Kolumni: On asioita, joista vain toisilla on lupa keskustella

Tarkennuin viime keskiviikkoaamuna töihin ajaessani kuuntelemaan radion Ykkösaamun kolumnistia, joka puhui kotouttamisesta ja työelämästä.

Äänessä oli tamperelainen muutosjohtamisen konsultti, entinen turvapaikanhakija Rajkumar Sabanadesan. Hän harmitteli sitä, että Suomessa on kymmeniä kotouttamisohjelmia, joista osa on täysin luokattomia.

Sitäkin hän kummasteli, että kotouttamisessa Suomi kohtelee turvapaikan saaneita yhtenäisenä massana, vaikka joukossa on korkeasti koulutettuja kielitaitoisia ihmisiä ja lukutaidottomia tai vakavasti traumatisoituneita henkilöitä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Sitten hän esitti joitakin uudistuksia, joiden esittämisestä moni muu lynkattaisiin ainakin epäsosiaalisessa mediassa. Vai mitä sanot näistä sitaateista?

”Rekrytoinnissa tärkeintä on tunnistaa, sopiiko hakija hakemaansa tehtävään. Eri ihmisillä on erilaisia taipumuksia ja vahvuuksia ja eri tehtävissä tarvitaan erilaisia ominaisuuksia. Heti kun ihminen saa oleskeluluvan, hänestä tulisikin tehdä laaja ”soveltuvuusarviointi” kuten rekrytoinnissa tehdään.”

”Lakia tulisikin pikaisesti muuttaa siten, että suomen tai ruotsin kielen osaaminen tietyn maassaoloajan jälkeen olisi edellytys esimerkiksi erilaisten tukien saamiseen.”

”Jos halutaan kotouttaa maahanmuuttajat ja pakolaiset, joilla ei ole esimerkiksi ammatillista koulutusta, niin kyllä työehtosopimusten pitää joustaa.”

”Tulisikin ennakkoluulottomasti ottaa käyttöön uusia työllistymismalleja, joilla ihminen voi työllistyä, vaikka ei osaisikaan suomea täydellisesti, tai ammatillinen osaaminen ei vastaisi vielä vaatimuksia. Tämä vaatii varmasti nykyistä suurempaa joustoa myös työmarkkinaosapuolilta.”

”Tiedän useita maahanmuuttajia, jotka tekevät mieluummin töitä vaikka nälkäpalkalla kuin jäävät sohvalle makaamaan: työn tekeminen ja itsensä hyödylliseksi tunteminen on niin suuri arvo sinänsä.”

Nämä Sabanadesanin näkemykset edustavat sitä suomalaista arkijärkeä, jolla asioita pitäisi muutenkin hoitaa.

Mutta kuten Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi sanoo (Karjalainen 16.11.2018), meillä on työmarkkinoilla tabuja, joista ei ole soveliasta puhua.

Tämä tuli kyllin selväksi, kun Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder puhui osin samoin sanoin kuin Sabanadesan Ylen haastattelussa lokakuun lopulla.

Vaadittiin raivoisasti Fjäderin erottamista ja huudettiin, etteivät hänen näkemyksensä edusta järjestön arvoja.

Uskon, että yrityksissä ja työyhteisöissä on paljon hyvää tahtoa auttaa vajaataitoisia oppimaan lisää, kiinnittymään työelämään ja yhteiskuntaan. Sekä maahanmuuttajia että omia nuoriamme.

En nyt sentään nälkäpalkkaa kannata, mutta joustoja kyllä. Voi kun näkisi sen puoluepoliittisen lakon myös apua ja tukea tarvitsevien asiassa, josta ei nyt saa ääneen puhua.

  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa