Keskiviikko, 19.12.2018 
Iikka, Iiro
Kotimaa

Kolumni: Haravoinnin pitäisi herättää metsänhoidon vastustajat

Jos ensi kesänä ei sataa losota valtoimenaan, Suomessakin pidätetään hengitystä metsäpalojen varalta, vaikkei haravat tanassa metsiin lähdetäkään.

Viime kesänä pohdittiin, miksi Ruotsissa paloi mutta Suomessa ei. Kolme syytä jäi mieleeni: Suomen palolennot ja metsäautotieverkosto sekä Ruotsin Suomeen verrattuna isot avohakkuut.

BBC:llä pohditaan Kalifornian palojen syitä. Kalifornian yliopiston metsäpaloasiantuntija mainitsi yhdeksi syyksi kuolleiden puiden suuren määrän metsissä. Texasin yliopiston metsätieteen professori puolestaan piti syynä sitä, että Kalifornian metsissä on liikaa puita. Metsiä pitäisi harventaa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Tässä lienee selitys Trumpin haravoinnillekin, vaikka haravointi, harvennushakkuut ja hakkuutähteen kerääminen eivät trimmaakaan englannissa niin kuin suomessa.

Täytyy vain toivoa, etteivät haaveet metsäautotieverkoston rapauttamisesta toteudu eikä ”turhanaikaista” pienkoneilla lentelyä kielletä tai tehdä taloudellisesti mahdottomaksi. Samoin sopii toivoa, että lopetetaan puhe Suomen valtavista aukkohakkuista. Yksin se, että suomalaisen metsätilan keskipinta-ala noin 30 hehtaaria, estää valtavat hakkuut.

Metsien ja taimikoiden harventamiseenkaan ei ole varaa suhtautua negatiivisesti. Jopa hakkuutähteen keräämisellä näyttää olevan plussansa, vaikkei sitä juuri tapahdukaan nykyään. Hake ei käy kaupaksi, koska kivihiili ja öljy ovat halvempia.

Ilmastonmuutoksen lisäksi BBC:n haastattelema professori piti palojen hallitsemattomuuden syynä sitä, että enää ei sallita pienimuotoisia metsäpaloja, vaan kaikki palot pyritään sammuttamaan. Alkuperäiskansojen ja vanhan polven amerikkalaisten tavat olisivat suomalaisittain kai kaskeamista tai kulottamista.

USA:n maatalousvirasto on puolestaan jo vuonna 2010 varoittanut ”Nurmijärvi-ilmiöstä”. Palojen leviämiselle on otolliset olosuhteet, koska ihmiset levittäytyvät pois kaupungeista maaseutumaisiin oloihin ja rakentavat talonsa puusta.

Omakotiasujat ovat velvollisia pitämään pihansa hoidettuina niin, ettei tuli pääse leviämään, mutta saanen otaksua: perinteinen osaaminen ei ehkä kaikilla ole selkäytimessä.

Kaikesta huolimatta Trump saattaa olla oikeilla jäljillä moittiessaan huonoa metsänhoitoa. Vetoan tässä auktoriteettiin, joka ei ole auktoriteetti ollenkaan.

Parikymmentä vuotta sitten perheemme vaihto-oppilaana oli tyttö Australiasta. Sydneyn lähellä riehui valtava metsäpalo, joka pysähtyi 500 metriä ennen tytön kotia.

Teinin tietämys oli tämä: Palot olivat niin kovin pahempia kuin ennen, koska metsäpohjista ei enää kerätty pois kuivia oksia. Ei ollut enää varaa eikä resursseja.

Paljon samanlaista vähäarvoiseksi luokiteltua työtä tavallisten työntekijöiden ulottuvilta lienee hävinnyt kaikkialta maailmasta.

  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa