Perjantai, 14.12.2018 
Jouko
Kotimaa

Venäjän vastaisten pakotteiden kiristäminen pyörii keskusteluissa, mutta päätökset odottavat

  • STT
Asovanmerellä Mariupolin satamassa rakennettiin uutta terminaalia viime sunnuntaina. Tilanne merellä on kiristänyt Venäjän ja Ukrainan välejä. LEHTIKUVA/AFP Asovanmerellä Mariupolin satamassa rakennettiin uutta terminaalia viime sunnuntaina. Tilanne merellä on kiristänyt Venäjän ja Ukrainan välejä. LEHTIKUVA/AFP
EU-maat ovat tuominneet Venäjän aggression Asovanmerellä, mutta pakotteiden kiristäminen ei tällä tietoa olisi nousemassa esiin ainakaan maanantain ulkoministerikokouksessa.

EU-maiden ulkoministerit ovat maanantaina koolla Brysselissä, jossa Ukrainan tilanteen arviointi saanee suurimman huomion. Kokouksessa vierailee myös Ukrainan ulkoministeri Pavlo Klimkin.

Kertshinsalmen liikenteen rajoitukset aiheuttavat Ukrainalla taloudellista vahinkoa, minkä takia jäsenmaiden odotetaan keskustelevan myös taloudellisen avun lisäämisestä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Loppuviikosta Brysselissä kokoontuu EU-huippukokous, jossa puhutaan näillä näkymin pakotteista jo sen takia, että aiemmat talouspakotteet ovat umpeutumassa tammikuun lopussa.

Talouspakotteet uusitaan puolen vuoden välein, ja nyt on taas aika linjata niiden jatkamista.

EU-maat ovat jo aiemmin ilmaisseet olevansa tyrmistyneitä Venäjän voimankäytöstä.

Mustaltamereltä Asovanmerelle johtavassa Kertshinsalmessa on ollut jännitteitä jo pidempään. Venäjä on rajoittanut kulkua salmessa, jonka läpi kulkeminen on hyvin tärkeää Ukrainalle. Toukokuussa Venäjä avasi salmen ylittävän sillan, joka johtaa laittomasti miehitetylle Krimille.

Kaksi viikkoa sitten Venäjä otti salmen lähellä kiinni kolme alusta ja parikymmentä merimiestä, joiden vapauttamista länsi on toistuvasti vaatinut.

Ukraina on toivonut, että Venäjän aggressioon reagoitaisiin.

–  Julistukset eivät riitä, tarvitaan tekoja, Klimkin sanoi AFP:n mukaan Milanossa, jossa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö oli torstaina koolla.

Maan viesti oli sama kuluneella viikolla Naton ulkoministerikokouksessa, mutta Nato ei tehnyt konkreettisia uusia päätöksiä tuesta.

Katseet kohdistuvat Euroopan unioniin, joka voisi esimerkiksi pidentää henkilöpakotteiden nimilistaa selkkaukseen osallistuneilla korkeilla sotilailla.

Ajatusta on tiettävästi pyöritelty jo muutamissa maissa. Kärkkäinä maina tunnetaan ennestään ainakin Baltian maat ja Puola.

Suomi kulkee pakoterintamassa keskitietä

Eurooppalainen ajatushautomo EPC on arvioinut, että Suomi kulkee pakotekeskusteluissa yleensä keskitietä.

Suomi tukee yhteistä EU-linjaa, mutta yrittää samaan aikaan olla provosoimatta Venäjää, ajatushautomon aiemmin syksyllä julkaisemassa maaraportissa arvioidaan.

Siinä missä Italiassa, Kreikassa, Kyproksella ja Unkarissa on kuultu toiveita pakotteiden purkamisesta, on Liettuassa, Puolassa ja Britanniassa vaadittu niiden kiristämistä.

Suomen kanssa keskitietä kulkevat raportin mukaan Saksa, Luxemburg, Hollanti ja Espanja, jotka haluavat käydä Venäjän kanssa dialogia, mutta samalla pitävät kiinni EU:n yhtenäisyydestä.

EPC:n vanhempi asiantuntija Paul Ivan arvioi, että myöskään kahdenväliset kontaktit Venäjän suuntaan eivät enää herätä Euroopassa kritiikkiä.

–  Monet eurooppalaiset johtajat ovat alkaneet järjestää tapaamisia presidentti Putinin kanssa, minkä takia Suomen presidentin vastaavien tapaamisten arvosteleminen olisi vaikeaa.

Ivan kuvaa EU:n reaktiota Asovanmeren tapahtumiin melko vaatimattomaksi.

Huolen ja solidaarisuuden ilmaiseminen on suhteessa helpompaa kuin konkreettisten päätösten tekeminen.

–  Kaikkien 28 maan pitää olla mukana, ja se kestää aikansa.

  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa