Torstai, 24.1.2019 
Senja
Kotimaa

Digitalisaatio voisi mullistaa melkein kaiken rakentamisessa ja kiinteistönhuollossa

  • STT
Rakentaminen ja rakennuskannan ylläpito mullistuvat tulevaisuudessa, jos hallituksen kaavailut alan digitalisoitumisesta toteutuvat edes osittain. LEHTIKUVA / Markku Ulander Rakentaminen ja rakennuskannan ylläpito mullistuvat tulevaisuudessa, jos hallituksen kaavailut alan digitalisoitumisesta toteutuvat edes osittain. LEHTIKUVA / Markku Ulander
Onko wc-paperi loppu tai saippuateline melkein tyhjä? Muun muassa näihin sinällään yksinkertaisiin kysymyksiin haetaan vastauksia massiivisessa rakennus- ja kiinteistöalan digitalisointisuunnitelmassa, joka kattaa koko alan aina kaavoituksesta rakentamiseen, sujuvaan siivoukseen sekä kiinteistön huoltoon ja korjauksiin.

Rakentaminen ja rakennuskannan ylläpito mullistuvat tulevaisuudessa, jos hallituksen kaavailut alan digitalisoitumisesta toteutuvat edes osittain. Tavoitteena on uudistaa rakennusalan toiminnat a:sta ö:hön. Asiantuntija-arvioiden mukaan säästöpotentiaali on valtava, miljardeja.

Miten siis wc-paperin riittävyys liittyy moiseen miljarditavoitteeseen?

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kun esimerkiksi toimistojen siivouksessa päästään hyödyntämään nykyistä tehokkaammin digitaalista anturiteknologiaa, siivooja saa kännykkäänsä tai tablettiinsa hälytyksen, että kyseisen rakennuksen viidennen kerroksen tietyn miestenhuoneen wc-paperiteline on pian tyhjä. Näin siivooja osaa mennä täsmälleen oikeaan vessaan viemään paperia oikeaan aikaan, eikä rutiininomaista tarkastuskierrosta kaikissa vessoissa tarvita.

Huoltoon sujuvuutta

Kiinteistötyönantajien toimitusjohtaja Pia Gramén kertoo, että jo pelkästään kiinteistöjen huollossa ja siivouksessa mahdollisuudet ovat liki rajattomat.

Yhtä keskeistä pullonkaulaa Gramén kuvaa sanalla huoltokirjaongelma. Erilaisia kiinteistöjen huoltokirjajärjestelmiä, joihin kootaan tarvittavat tiedot kyseisen rakennuksen hoidosta, on kymmenittäin. On täysin mahdollista, että kiinteistön omistajalla on yhdenlainen systeemi, isännöitsijällä toisenlainen ja huoltoyhtiöllä omansa. Koska järjestelmät eivät keskustele toistensa kanssa, tieto toimijalta toiselle ei kulje tai kulkee hitaasti, havainnollistaa Gramén.

Jos huoltokirjajärjestelmää yhdenmukaistettaisiin ja kiinteistöjen omistajat alkaisivat hyödyntää tietotekniikkaa nykyistä tehokkaammin, tehtäisiin oikeita asioita oikeaan aikaan. Mikäli kerrostalon yhdessä asunnossa keittiön vesihana vaatisi korjausta, näkisi huoltoyhtiö ihannetapauksessa suoraan järjestelmästä, millaisesta hanasta on kyse ja millainen osa hanaan pitää vaihtaa. Tällöin huoltomies tilaisi oikean osan yksin tein ilman erillistä tarkastuskäyntiä.

Pois paperista

Kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatiota vauhdittavan hallituksen Kira-digi-hankkeen digipäällikkö Teemu Lehtinen pitää muutoksen kokonaispotentiaalia "valtavana", rahaksi muutettuna miljardien mahdollisuutena.

–  Miten uusia asioita saadaan laajasti käytäntöön tässä hyvin systeemisessä, mutta hyvin pirstaloituneessa ja verkottuneessa toimialassa, on iso kysymys.

Kyse on siis vakiintuneiden toimintatapojen muuttamisesta. Ratkaistavana on muun muassa tiedonhallinta, jotta valtavat tietomassat eri osapuolten välillä kulkisivat nopeammin ja luotettavammin.

–  Hankkeiden suunnittelua on jo pitkään tehty digitaalisesti, mutta silti työmailla suunnitelmat tulostetaan paperille. Niiden perusteella työntekijät tekevät töitä ja asennuksia. Siinä on vaara, että printeissä on vanhentunutta tietoa. Tämä johtaa siihen, että työ tehdään vanhentuneen suunnitelman perusteella ja se taas johtaa muutoksiin jälkikäteen.

Lehtinen kertoo paperittoman työmaan kokeilusta, jossa työntekijät saivat kännykkäänsä tai tablettiin tarvitsemansa uusimman ajan tasalla olevan tiedon. Kokeiluun osallistuneista 95 prosenttia oli tyytyväisiä.

Työntekijät seuraavat betonin kuivumista

Toisena esimerkkinä Lehtinen mainitsee betonin. Kun betonilasti tuodaan työmaalle, annetaan tieto lastista alan sisäisen ohjeistuksen mukaisesti paperilla. Näitä papereita työmailla riittääkin, sillä Suomessa toimitetaan betonointipöytäkirjoina yhteensä 400  000 printtiä vuosittain, Lehtinen kertoo. Valitettavan usein paperit kuitenkin häviävät tai sotkeentuvat, jolloin niistä ei ole juuri hyötyä.

Kun betoni on saatu valettua, olisi digitalisaation eli sensoreiden avulla mahdollista seurata kuivumisaikaa. Tällöin työmaalla on käytettävissä reaaliaikaisesti tieto, milloin betoni on riittävän kuivaa seuraavan työvaiheen aloittamiseksi.

– Perinteisesti tällaista dataa ei ole ollut saatavilla, jolloin työntekijät ovat joutuneet kiertämään työmaita ja katsomaan tilannetta. Se aiheuttaa turhaa liikkumista ja ajankäyttöä.

  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa