Tulosta tämä sivu
Kotimaa

Joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen – tilanne huonontunut 2010-luvun aikana

Esimerkiksi naali arvioitiin äärimmäisen uhanalaiseksi. Kuvan naali on Ähtärin eläinpuistosta. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI Esimerkiksi naali arvioitiin äärimmäisen uhanalaiseksi. Kuvan naali on Ähtärin eläinpuistosta. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen, ilmenee Suomen ympäristökeskuksen ja ympäristöministeriön uhanalaisuusarvioinnista.

Arviointi kattoi yli 22  000 lajia, joista lähes 12 prosenttia eli yli 2  600 arvioitiin uhanalaisiksi.

Uhanalaisten lajien osuus oli suhteellisesti suurin lintujen ja sammalten lajiryhmissä. Niistä ja samoin selkärankaisista eläimistä uhanalaisia oli arvioinnin mukaan noin kolmannes. Äärimmäisen uhanalaisiksi arvioitiin 23 selkärankaista, kuten naali, järvilohi ja peltosirkku.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Edellisen kerran uhanalaisuusarviointi valmistui vuonna 2010, jolloin uhanalaisiksi luokiteltiin 10,5 prosenttia lajeista.

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) pitää tilannetta huolestuttavana. Hänen mukaansa monimuotoisuuden turvaaminen on erittäin tärkeää lajien säilymisen kannalta.

–  Tavoite oli, että vuoteen 2020 mennessä monimuotoisuuden köyhtyminen on pysähtynyt. Emme ole valitettavasti saavuttaneet tätä tavoitetta, Tiilikainen kertoi uhanalaisuusraportin lehdistötilaisuudessa.

Metsän eläimet uhanalaisia

Uhanalaisten lajien määrä on kasvanut yli 400 lajilla vuoden 2010 raporttiin verrattuna. Suurin osa näistä uhanalaisista lajeista elää metsässä. Merkittävin lajien uhanalaistumiseen vaikuttanut syy on ollut metsäelinympäristöjen muutokset, kuten lahopuun väheneminen, vanhojen metsien sekä suurten puiden väheneminen.

Toiseksi eniten lajien uhanalaistumiseen on vaikuttanut elinympäristöjen umpeenkasvu. Peräti 700 lajin uhanalaisuuden tai häviämisen syy on avoimien alueiden umpeutuminen.

Lisäksi lajien uhanalaistumiseen on vaikuttanut esimerkiksi ojitus ja turpeenotto, rakentaminen, kaivannaistoiminta sekä kemialliset haittavaikutukset kuten ympäristömyrkyt.

Arvioinnin mukaan nopeinta uhanalaistuminen on ollut tuntureilla, soilla, vesissä ja kallioilla. Ilmastonmuutos on vaikuttanut varsinkin tunturilajien tilanteen huonontumiseen.

Kokonaan Suomesta arvioidaan hävinneen 312 lajia. Yksi näistä on kultasirkku, jota ei ole havaittu Suomessa vuoden 2007 jälkeen. Kultasirkkukanta on vähentynyt rajusti myös Euroopassa.

Monimuotoisuuden säilyttäminen vaatii rahaa ja suunnittelua

Lajien uhanalaisuuden pysäyttämiseksi on esitetty niin laajoja että kohdennettuja toimenpiteitä. Arvioinnin mukaan suojelu-, ennallistamis- ja hoitotoimenpiteitä tulisi lisätä varsinkin soiden ja lintukosteikkojen lajiston turvaamiseksi. Ministeri Tiilikainen nostaa esiin myös vuodesta 2014 käynnissä olleen Metso-ohjelman, jota voisi hänen mukaansa kohdentaa ja laajentaa muihin elinympäristöihin. Maa- ja metsätalousministeriön Metso-ohjelma on keskittynyt ehkäisemään metsäisten alueiden luontotyyppien taantumista ja turvaamaan monimuotoisuutta.

–Esimerkiksi ennallistamistoimenpiteet vaativat kuitenkin aina rahaa ja huolellista suunnittelua, ministeri Tiilikainen muistuttaa.

Tiilikainen uskoo, että nyt julkaistu arviointi antaa kuitenkin kattavan pohjan arvioida sitä, mitä toimenpiteitä kannattaa tehdä, jotta lajien monimuotoisuus säilyy myös tuleville polville. Hän arvioi, että vuosittain suojelu- ja monimuotoisuuden säilyttämistyöhön pitäisi panostaa noin 5–10 miljoonaa euroa.

– Viestini tulevalle hallitukselle on, että monimuotoisuuden säilyttämiseksi suojeluun suunnattuja varoja pitää jatkaa ja tarvittaessa lisätä.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi