Maanantai, 17.6.2019 
Urho
Kotimaa

Naisten osuus eduskunnassa kasvaa – tutkijaa ei yllätä, että harmaantuvaa setäeduskuntaa kohtasi muutos

  • STT
Uuden eduskunnan nuorimman kansanedustajan Iiris Suomela (vihr.) uskoo, että naisten ja nuorten menetykseen vaaleissa on vaikuttanut se, että ihmiset kaipaavat muutosta ja haluavat eduskuntaan ihmisiä, jotka puhuvat vahvemmin feminismin ja ilmaston puolesta. LEHTIKUVA / KALLE PARKKINEN Uuden eduskunnan nuorimman kansanedustajan Iiris Suomela (vihr.) uskoo, että naisten ja nuorten menetykseen vaaleissa on vaikuttanut se, että ihmiset kaipaavat muutosta ja haluavat eduskuntaan ihmisiä, jotka puhuvat vahvemmin feminismin ja ilmaston puolesta. LEHTIKUVA / KALLE PARKKINEN
Harmaantuva setäeduskunta oli muodonmuutoksen tarpeessa. Tämä viesti oli valtio-opin professorin mukaan jo suhteellisen selkeä jo ennen vaaleja. Alustavien vaalituloksen selvittyä oli viesti vielä vahvemmin nähtävissä: naiset kasvattivat osuuttaan ja uusien kansanedustajien keski-ikä laski hieman.

Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin professorin Hanna Wassin mukaan vielä on vaikea sanoa, mitkä tekijät vaikuttivat nuorten ehdokkaiden ja naisehdokkaiden suosioon. Hän kuitenkin arvioi, että asiaan on vaikuttanut muun muassa sukupolvenvaihdos äänestäjien puolella. Lisäksi hän nostaa esille esikuvien merkityksen.

–  Meillä on ollut nuoria ministereitä ja on osoitettu, että nuori ikä ei ole suinkaan rasite ja ettei ikävuosien tuoma kokemus ole ainoa, mikä pätevöittää, Wass sanoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Muiksi mahdolliseksi vaikuttaviksi tekijöiksi hän nostaa yleisen voimaantumisen ja tasa-arvotietoisuuden sekä esimerkiksi paljon huomiota saaneen metoo-ilmiön. Kyse ei hänen mukaansa ole kuitenkaan pelkästään vain naisten voimaantumisesta vaan yleisestä muutoksesta.

–  On alettu ymmärtää, että jos halutaan saada moninaistuvassa yhteiskunnassa edustuksellinen demokratia toimimaan, siellä (eduskunnassa) pitää olla ihmisiä erilaisilla taustoilla ja kokemuspohjilla.

Wass myös muistuttaa, että iso merkitys on sillä, ketä on ehdolla.

Erikoistutkija Jenni Karimäki Eduskuntatutkimuksen keskuksesta puolestaan arvioi aiemmin STT:lle, että äänestäjien muutoshalu kanavoitui muun muassa siihen, että moni päätyi äänestämään naisia ja nuoria ehdokkaita.

Naisten osuus kasvaa alustavan tuloksen mukaan 93:een edustajaan.

Uuden eduskunnan kuopus on 24-vuotias Iiris Suomela

Uuden eduskunnan nuorimman kansanedustajan Iiris Suomelan (vihr.) mukaan tähän mennessä on lähinnä nähty, miltä politiikkaa näyttää, kun nuorten ja naisten äänet eivät pääse kuuluviin.

–  Aika kylmäävähän se meno on ollut. Toivottavasti nyt päästään rakentamaan kestävämpää tulevaisuutta yhdessä muiden puolueiden kanssa, 24-vuotias tamperelainen sanoo.

Suomela uskoo, että naisten ja nuorten menetykseen vaaleissa on vaikuttanut se, että ihmiset kaipaavat muutosta ja haluavat eduskuntaan ihmisiä, jotka puhuvat vahvemmin feminismin ja ilmaston puolesta. Hänen mukaansa kaipaus muutokseen on näkynyt jo pitkään mielenosoituksissa ja kansalaisaloitekampanjoissa.

–  Toivottavasti tämä alkaa myös kaikua nyt eduskunnan saleissa.

Vajaat 4  900 ääntä alustavan tuloksen mukaan kerännyt Suomela odottaa ensimmäistä kauttaan Arkadianmäellä luottavaisin mielin. Hän kuvailee saavansa loistavia työkavereita sekä oman puolueensa että muiden puolueiden edustajien joukosta.

–  On ollut hienoa nähdä, että kaiken kaikkiaan on valittu vahvasti nuoria ja naisia eduskuntaan ympäri Suomen ja saatu moninaistettua joukkoa.

–  Täällä Pirkanmaalla on nähty upea vahvojen naisten esiinmarssi Sanna Marinin (sd.) ja Anna-Kaisa Ikosen (kok.) vahvojen tulosten myötä, Suomela lisää iloiten myös naisten vahvasta edustuksesta valittujen vihreiden kansanedustajien joukossa.

Edellisissä eduskuntavaaleissa nuorin valittu oli Suomelan tavoin 24-vuotias: SDP:n Ilmari Nurminen. Kaikkein nuorimman kansanedustajan titteliä pitää hallussaan Erkki Liikanen. Hänet valittiin eduskuntaan vuoden 1972 vaaleissa 21 vuoden ikäisenä.

Vasemmistoliiton Mai Kivelä kipusi tasoihin äänissä Arhinmäen kanssa

Nuorten ja naisten nousu vaaleissa kertoo siitä, että perinteinen kuva poliitikosta on kokenut muutoksen, katsoo puolestaan vasemmistoliiton uusi kansanedustaja Mai Kivelä, 36.

–  Kuva siitä, kuka on uskottava poliitikko, on muuttunut, Kivelä sanoo.

Hän pitää eduskunnan sukupuolijakauman tasa-arvoistumista ja nuorentumista itseisarvoina.

–  Sillä on ehdottomasti arvo sinänsä, että eduskunta monipuolistuu ja me korjaamme sitä historiallista vääristymää, että miehet ja iältään vanhemmat ovat siellä yliedustettuina.

Kivelä kuitenkin huomauttaa, ettei sukupuoli tai ikä välttämättä kerro siitä, millaista politiikkaa edustaja ajaa.

–  Ne eivät takaa sitä, että ihminen ajaa feminististä politiikkaa tai politiikkaa, joka tähtää ihmisten yhdenvertaisuuteen tai nuorten mahdollisuuksien lisääntymiseen. Tärkeintä on se, että meillä on monipuolisesti eri-ikäisiä ja eri taustaisia ihmisiä, joista mahdollisimman moni ajaa yhdenvertaisuutta edistävää politiikkaa.

Hän lisää, että sukupuolen ja iän lisäksi on muitakin ulottuvuuksia, joiden soisi näkyvät paremmin eduskunnassa.

–  Erityisesti itse toivoisin näkeväni eduskunnassa ihmisiä eri sosioekonomisista taustoista. Siinä on edelleen selvä epäsuhta, että se vaatii rahaa, että läpimeno voisi olla mahdollista.

Kivelä sai Helsingin vaalipiirissä 6  772 ääntä, mikä on täsmälleen sama kuin puolueen pitkäaikaisella kansanedustajalla ja entisellä puheenjohtajalla Paavo Arhinmäellä.

Kokoomuksessa ja SDP:ssä puolueen puheenjohtajat saivat selvästi huonommat äänimäärät kuin puolueiden nuoremmat varapuheenjohtajat.

SDP:n Antti Rinteen 12  086 äänen potti Uudellamaalla jäi kauas vapapuheenjohtaja Marinista, joka keräsi Pirkanmaalla kaikkiaan 19  087 ääntä.

Kokoomuksessa ero oli vielä selvempi, sillä Petteri Orpon äänet olivat niukasti yli puolet varapuheenjohtaja Antti Häkkäsen saaliista. Orpo sai Varsinais-Suomessa 10  784 ääntä ja Häkkänen Kaakkois-Suomessa 20  231.

  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa