Sunnuntai, 19.5.2019 
Emma, Emilia, Milla
Kotimaa

Tutkimus: Vuorotyö lisää sairauslomia ja altistaa vakaville sairauksille, mutta mahdollisuus vaikuttaa omiin vuoroihin pienentää riskiä

  • STT
Vuorotyö lisää sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevien keskuudessa, ilmenee Työterveyslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta.

Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Annina Ropponen kertoo tutkimuksen osoittaneen, että vuorotyö lisää verenpaine- ja kolesterolilääkkeiden sekä kakkostyypin diabeteksen lääkkeiden käyttöä.

Tutkimus koskee jaksoittain tehtävää epäsäännöllistä vuorotyötä sairaaloissa sekä kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa. Osalla vuorot sisälsivät työtä öisin ja osalla ei. Jaksotyönä tehtävässä epäsäännöllisessä vuorotyössä työvuorolistat tehdään jopa kuudeksi viikoksi eteenpäin.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Ropposen mukaan vuorotyön vaikutus on selvempi kuntapuolella kuin sairaaloissa. Saattaa olla, että suurissa sairaaloissa on helpompi järjestää työntekijän siirto päivätöihin.

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä koskevaan tutkimukseen osallistui vajaat 50  000 kuntien ja noin 12  000 sairaaloiden työntekijää.

Vuorotyö lisää lyhyitä sairauspoissaoloja

Ropposen mukaan lyhytaikaisista 1–3 päivän sairauslomista osa johtuu flunssien ja vatsatautien kaltaisista epidemioista, mutta osassa sairauspoissaoloista taustalla on liian kova työkuorma. Hän arvioi, että vuorotyön kuormittavat piirteet lisäävät lyhyiden sairauslomien riskiä keskimäärin parikymmentä prosenttia.

–  Voi olla, että työntekijä on yksinkertaisesti niin väsynyt, ettei jaksa tulla töihin. Väsymys voi korostaa oireita, kun on vaikkapa sairastumassa flunssaan, ja sitten ilmoittautuu sairaaksi. Kun on väsynyt, oireetkin tuntuvat voimakkaammilta.

Ropponen kertoo, että sairastumisen riski kohoaa voimakkaasti, jos työvuorojen välit ovat lyhyitä eikä palautumisaikaa jää tarpeeksi. Myös useat peräkkäiset yövuorot lisäävät riskiä.

–  Jaksotyötä tehdään monilla muillakin aloilla kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tuloksemme voi yleistää varovaisesti, Ropponen sanoo.

Avuksi yhteisöllinen vuorosuunnittelu

Sosiaali- ja terveysalalla riskejä yritetään pienentää niin sanotulla yhteisöllisellä vuorosuunnittelulla. Yhteisöllinen vuorosuunnittelu tapahtuu käyttämällä hyväksi ohjelmistoa, jonka avulla myös työntekijä voi itse toivoa tiettyjä vuoroja. Hän siis osallistuu omien työvuorojensa suunnitteluun.

–  Yhteisölliseen vuorosuunnitteluun tarvitaan pelisäännöt ja yhdessä sovitetut käytännöt, Ropponen kuvailee.

Toiveiden lisäksi on huomioitava työaikojen kuormitus, jotta työntekijät eivät valitse liikaa raskaita työvuoroja.

Tutkimuksen mukaan yhteisölliseen vuorosuunnitteluun siirtyminen on vähentänyt lyhyitä sairauspoissaoloja yksikkötasolla 8–10 prosenttia. Tutkimuksen piirissä olleista yksiköistä jo kolmannes käyttää yksilöllistä vuorosuunnittelua.

Vuorotyötä tekevien määrä on pysynyt vakaana

Vuorotyötä tekevien määrä suhteessa kaikkiin palkansaajiin on pysynyt suhteellisen vakaana kymmenvuosikaudella 2009–2018, kertoo Tilastokeskus.

Kaikkien palkansaajien määrä oli viime vuonna 2,204 miljoonaa. Vuorotyötä tekeviä oli 523  000.

Vähiten palkansaajia oli vuonna 2015, jolloin heidän määränsä oli 2,090 miljoonaa. Vuorotyötä tekevien määrä oli puolestaan pienimmillään vuonna 2010, jolloin heitä oli 478  000.

Vuorotyöläisten määrä on liikkunut yleensä vajaassa 500  000:ssa. Puolen miljoonan yli on menty niukasti vuosina 2015–2016 ja selvemmin viime vuonna. Samaan aikaan kaikkien palkansaajien määrä on lisääntynyt hieman nopeampaa tahtia kuin vuorotyötä tekevien.

Kaikkien palkansaajien määrä on yleensä ollut runsaat 2,1 miljoonaa. 2,2 miljoonan raja ylittyi vain viime vuonna.

---

Korjattu klo 15.57: Palkansaajien määrät ovat miljoonia, eivät miljardeja.

  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa