Perjantai, 6.12.2019 
Niilo, Niko
Kotimaa

Puhki ruostuvissa hylyissä lymyää ympäristöriski – rannikolla makaa yli tuhat hylkyä, jotka voivat levittää öljyä Itämereen

  • STT
Suomenlahden merivartioston välittämä pysäytyskuva Königin Luisen hylystä otetulta videolta, kuvassa haamuverkko. Königin Luise on riskihylky mahdollisen öljyvuodon takia. LEHTIKUVA / HANDOUT Suomenlahden merivartioston välittämä pysäytyskuva Königin Luisen hylystä otetulta videolta, kuvassa haamuverkko. Königin Luise on riskihylky mahdollisen öljyvuodon takia. LEHTIKUVA / HANDOUT
Laatikkomainen, kameralla varustettu sukellusrobotti uppoaa mereen laivan kannelta. Rajavartiolaitoksen vartiolaiva Turva tutkii Helsingin edustalla sijaitsevaa miinalaivan hylkyä, jonka kannella on elohopeaa sisältävä paravaanilaite.

Suomen aluevesillä lepää jopa 1  300 hylkyä, joista monien polttoaineena tai lastina on ollut öljyä tai muita vaarallisia aineita. Hylyistä parikymmentä on niin sanottuja korkean riskin hylkyjä, jotka ovat ruostumassa puhki tai sijaitsevat lähellä herkkiä luontokohteita. Hylkyjä sijaitsee ympäri Suomen aluevesiä, mutta erityisesti niitä on Saaristomeren edustalla ja Suomenlahdella.

–  Riskihylkyjen ongelma on se, että monet niistä ovat uponneet toisen maailmansodan aikaan ja ne alkavat siksi ruostua samanaikaisesti, Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kehittämispäällikkö Jorma Rytkönen sanoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Hylkyhanke kartoittaa vesistöjen vaarat

Syken johtamassa hankkeessa on alettu selvittää reikäiseksi ruostuvien hylkyjen muodostamaa ympäristöriskiä. Selvitystyö on osa ympäristöministeriön suojeluohjelmia. Hankkeen tarkoituksena on varmistaa, että viranomaisilla ja kaupallisilla toimijoilla on tarvittava osaaminen ja valmius hylkyjen aiheuttamien ympäristöriskien poistamisessa.

Tavoitteena on puhdistaa yksi tai kaksi hylkyä öljystä. Tänä vuonna hylkykohteissa suoritetaan tarkentavia tutkimuksia ja riskikartoitusta.

–  Selvitetään esimerkiksi, paljonko lastia on ollut ja mitä se on, Rytkönen sanoo.

Varsinainen öljynpoisto-operaatio suoritetaan vuonna 2020. Resurssien salliessa toinen hylky puhdistetaan viimeistään vuonna 2021.

–  On kustannustehokkaampaa saneerata vuotava hylky kerralla kuin paikata sitä hitaasti vuosien saatossa, Rytkönen sanoo.

Öljynpoiston ohella selvitetään, kuinka paljon hylyissä on muita meriluonnolle vaarallisia aineita, kuten elohopeaa.

–  Hylyissä on usein myös kiinni verkkoja, joihin esimerkiksi hylkeet voivat takertua. Myös verkkojen poistaminen on tavoitteena, Turva-aluksen perämies Arthur Heickell kertoo.

Öljyntorjunta vaatii yhteistyötä

Vartiolaiva Turva on yksi aluksista, jotka tekevät ympäristövalvontaa ja öljyntorjuntaa Itämerellä. Laiva suunniteltiin yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa ja se otettiin käyttöön vuonna 2014.

Yli 95-metrisen aluksen kannen alla lepää 1  000 kuution tankki öljyjätettä varten. Aluksen laitekannessa on öljynkeräykseen kiinteät harjatyyppiset keräyslaitteistot.

Syken mukaan selvitystyön yhteydessä myös tiivistetään kansainvälistä yhteistyötä, sillä hylkyjä on jokaisen Itämeren valtion alueella. Hylkyjen öljynvuotoriski koskeekin kaikkia Itämeren alueen valtioita.

–  Itämeren öljyntorjunta ja hylkyjen saneeraus vaativat kansainvälistä yhteistyötä esimerkiksi Viron ja Ruotsin kanssa, Rytkönen sanoo.

Hylkyjen puhdistamisen lisäksi ohjelman toimia ovat vesistöjen kunnostaminen, maatalousravinteiden vesiin joutumisen vähentäminen ja kaupunkivesien haitallisten aineiden vähentäminen.

–  Hankkeen päätyttyä viranomaisilla on parempi näkemys siitä, miten aluevesillämme sijaitsevien hylkykohteiden tilaa tulisi seurata. Tämä saattaa edellyttää niiden jatkuvaa tarkkailua sekä riskianalyysityötä, jotta rajalliset resurssit kohdennetaan oikein.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa
  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa