Perjantai, 6.12.2019 
Niilo, Niko
Kotimaa

Potkupyöriä myydään nyt enemmän kuin apupyöriä – lapsi oppii pyöräilyn paremmin potkimalla kuin polkemalla

  • STT
Lapsi oppii pyöräilyn paremmin potkimalla kuin polkemalla. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen Lapsi oppii pyöräilyn paremmin potkimalla kuin polkemalla. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen
Lapsista suuri osa aloittaa nykyisin pyöräilyn opettelun tasapainopyörällä eli niin sanotulla potkupyörällä. Asiantuntijoiden mukaan potkuttelu onkin paras tapa aloittaa pyöräilyn opettelu.

–  Oppiminen potkupyörän avulla tapahtuu usein nopeammin, ja potkupyörä myös innostaa lasta pyöräilemään, kun onnistumisen elämys tulee nopeammin, sanoo STT:lle lasten pyöräilyn asiantuntija Kaisa Peltonen Jyväskylän Pyöräilyseurasta.

Kaksipyöräisellä potkupyörällä liikutaan satulassa istuen ja molemmilla jaloilla vauhtia potkien. Potkupyörässä ei ole polkimia.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Pyöräilyssä kaikkein haastavin fyysinen asia opittavaksi on tasapaino. Lapsi oppii tasapainon hallitsemisen parhaiten potkupyörällä, kun taas apupyörät hidastavat sen oppimista, Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen arvioi.

Apupyörät voivat silti olla hyödyksi, jos polkemisen taito vaatii vielä harjoittelua, lapsella on haasteita motorisessa oppimisessa tai lapsi on arka.

–  Usein potkupyöräilyn jälkeen pyöräily tavallisella pyörällä onnistuu kuitenkin varsin nopeasti, Peltonen sanoo.

Ensimmäinen pyörä on yhä useammin potkupyörä

STT:n tavoittamat urheiluvälinekauppiaat kertovat, että ensipyöränä potkupyörät ovat ohittaneet suosiossa perinteiset lastenpyörät.

Salon Stadiumin myymäläpäällikkö Riina Romppanen kertoo, että potkupyörä oli kuun puolivälissä myydyin yksittäinen pyörä myös aikuisten pyörät mukaan lukien. Romppasen mukaan vanhemmat kyselevät potkupyöriä usein itse, mutta myyntiä vauhdittaa merkittävästi myös myyjien opastus.

–  Sehän on suosituskin, että sillä niin kutsutulla tasapainopyörällä aloitettaisiin, jolloin tasapaino lapselle löytyy ja pystytään siirtymään suoraan ilman apupyöriä polkemiseen, Romppanen sanoo.

–  Suurin piirtein noin 70 prosenttia ensipyöriksi myydyistä pyöristä on potkupyöriä, kertoo Helsingissä toimivan Intersport Puhoksen kauppias Jyrki Mollgren.

Apupyöriäkin silti yhä kysellään.

–  Ne eivät ole jääneet eivätkä ole jäämässä pois. Apupyöriä ei enää niin paljon myydä tänä päivänä kuin ennen, mutta on yhä vanhempia, jotka haluavat ostaa perinteisen apupyörillä varustetun pyörän.

Lasten pyöräilytaidoissa isoja vaihteluja

Lasten pyöräilytaidosta Suomessa ei ole tehty paljoakaan tutkimuksia, mutta lasten pyöräilyn asiantuntija Peltosen kokemuksen mukaan taitotaso vaihtelee paljon alueittain ja myös ikäryhmittäin. Esimerkiksi isojen kaupunkien keskustoissa pyöräilyn opetteleminen on usein lapselle hankalaa.

–  Liikenneympäristö on usein sekava, eikä sitä ole suunniteltu lapsia silmällä pitäen, Peltonen toteaa.

–  Monissa keskustan alueen kouluissa ei suositella pyöräilyä kouluun, eivätkä vanhemmatkaan uskalla päästää lasta yksin pyöräilemään, jolloin harjoittelua ei tule päivittäin. Rauhallisemmilla alueilla lapset pyöräilevät usein itsenäisesti kouluun, harrastuksiin ja kavereille, jolloin taidotkin kehittyvät.

Pyöräliiton Koistisen mukaan eroja on myös maahanmuuttajalasten ja suomalaislasten pyöräilytaidoissa. Joidenkin maahanmuuttajalasten pyöräilytaidot ovat heikompia tai puuttuvat kokonaan.

–  Kouluissa tähän haasteeseen törmätään kohtalaisen säännöllisesti, eli koululuokissa kaikki lapset eivät välttämättä osaa pyöräillä. Tämä estää sitten esimerkiksi yhteisten retkien tekemisen pyörällä.

Vuonna 2011 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että lapsia myös kuljetetaan aiempaa useammin kouluun joko bussilla tai autolla.

–  Auton penkillä ei pyöräilytaitoja opita, Koistinen toteaa.

Lapsille tarvittaisiin enemmän lainapyöriä

Pyöräilytaidon oppimista voi hidastaa myös se, että kaikissa perheissä ei välttämättä ole varaa hankkia lapselle omaa pyörää. Sekä Peltonen että Koistinen ovat yhtä mieltä siitä, että niin päiväkodeissa kuin kouluissakin tulisi panostaa pyörien hankkimiseen.

–  Moniin kouluihin on hankittu koulupyöriä, joita oppilaat voivat lainata koulun retkillä tai välituntisin. Näin esimerkiksi myös kuljetusoppilaat pääsevät mukaan harjoittelemaan pyöräilytaitoa ja ne, joilla ei ole pyörää kotona, saavat lisätreeniä, Peltonen sanoo.

Lainaksi tarjottavia pyöriä kuitenkin kaivattaisiin hänestä selvästi enemmän.

–  On ihmeellistä, miksi lainapyörät eivät ole vielä yleistyneet kouluissa. Vuosikymmenien ajan on kouluissa kuitenkin ollut jo lainattavaksi muun muassa luistimia ja suksia. Miksei myös kirjastoihin tai muihin julkisiin virastoihin voisi hankkia lasten pyöriä lainattavaksi.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa
  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa