Tulosta tämä sivu
Kotimaa

Työministeri odottaa ensimmäisiä ideoita työmarkkinajärjestöiltä ensi kuussa

Työministeri Timo Harakka (sd.) sanoi odottavansa ryhmiltä ensimmäisiä näkemyksiä ideoista elokuussa, jotta niitä voitaisiin hyödyntää budjettiriihessä. LEHTIKUVA / LAURA UKKONEN Työministeri Timo Harakka (sd.) sanoi odottavansa ryhmiltä ensimmäisiä näkemyksiä ideoista elokuussa, jotta niitä voitaisiin hyödyntää budjettiriihessä. LEHTIKUVA / LAURA UKKONEN
Työministeri Timo Harakka (sd.) kertoo hallituksen työllisyystoimien valmistelun käynnistyvän toden teolla perjantaina. Tuolloin nimetään työllisyystoimia pohtivat kolmikantaiset työryhmät, Harakka sanoi tiedotustilaisuudessa tiistaina.

Kolmikanta tarkoittaa kokoonpanoa, jossa ovat mukana hallituksen lisäksi työnantaja- ja työntekijäpuolen edustajat.

Harakka sanoi odottavansa ryhmiltä ensimmäisiä näkemyksiä ideoista elokuussa, jotta niitä voitaisiin hyödyntää budjettiriihessä. Työ kuitenkin jatkuu pidemmälle.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Ensi keväällä, kun tehdään kehysbudjettia, ollaan luultavasti joissakin asioissa edetty pidemmälle, Harakka sanoi.

Työministerin mukaan ministeriöllä on vastuu työllisyyden hoidosta, mikäli järjestöt eivät saa tuloksia aikaan.

Tänään saadut uudet tiedot työllisyyden kehityksestä olivat Harakan mukaan ennakoituja. Työllisyysasteen trendi ei käytännössä ole noussut yli puoleen vuoteen.

–  Kuten ollaan ennakoitu, jatkuva talouskasvun myötätuuli ei enää vie meitä eteenpäin kohti parempaa työllisyyttä, Harakka sanoi.

–  Helposti työllistettävät ihmiset ovat kutakuinkin löytäneet työpaikan.

Hallitusohjelmassa sovitut toimet valmisteluun

Tiedotustilaisuudessa Harakka puhui erityisesti hallituksen toimista, joilla pyritään työllistämään osatyökykyisiä, nuoria ja ikääntyviä. Palkkatukea lisätään hallitusohjelman mukaisesti. Lisäksi tuen uudistaminen ja laajennus laitetaan nopeasti valmisteluun.

–  Haluamme yksinkertaistaa palkkatuen ehtoja ja nopeuttaa sen maksatusta. Toivottavasti vuoden päästä saamme hallituksen esityksen, jossa ehtoja laintasoisesti parannetaan, Harakka sanoi.

Harakka muistutti, että pitkällä aikavälillä hallituksen tärkein työllisyystoimi on oppivelvollisuuden pidennys.

–  Se ei tule tämän hallituksen aikana nostamaan työllisyysastetta käytännössä lainkaan, mutta pidemmällä aikavälillä sen vaikutukset ovat kiistattomat.

Työllisyysaste junnannut paikallaan koko alkuvuoden

Työllisyysasteen trendi oli kesäkuussa 72,5 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Työttömyysasteen trendi oli 6,5 prosenttia.

Työllisyysasteen trendi nousi hienoisesti, sillä se oli Tilastokeskuksen tarkennettujen lukujen perusteella pysynyt 72,4 prosentissa koko alkuvuoden. Työttömyysasteen trendi oli tarkennettujen lukujen perusteella sama kuin toukokuussa.

Trendisarjassa työllisyyden kehityksestä on puhdistettu kausivaihtelu ja satunnainen vaihtelu. Työllisyysasteella mitataan työllisten osuutta 15–64-vuotiaasta väestöstä.

Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki vahvistaa, että työllisyyskehitys on käytännössä pysähtynyt. Hän pitää lukemia odotettuina, sillä taloudessa ei ole tapahtunut kehitystä suuntaan tai toiseen vieviä muutoksia.

–  Ainoa järkevä johtopäätös on, että se trendinomainen nousu, mikä on kahden viime vuoden ajan ollut, on pysähtynyt, Kotamäki sanoo.

Tavoite on 75 prosenttia

Viime vuoteen verrattuna työllisyyden trendi on hyvällä tasolla, ja kaiken kaikkiaan työllisiä oli kesäkuussa reilut 2,6 miljoonaa. Työttömiä oli 16 000 vähemmän kuin vuoden 2018 kesäkuussa. Vuosi sitten työllisyysasteen trendi oli 71,7 prosenttia.

Työllisyysaste on seurattu luku, sillä sitä on pidetty hallituksen työllisyystoimien onnistumisen keskeisenä mittarina. Edellinen hallitus saavutti tavoitteensa 72 prosentin työllisyysasteesta ja nykyinen hallitus havittelee 75 prosentin lukemaa. Tavoitetta on pidetty haastavana, eikä hallitus saa vetoapua hiipuvasta talouskasvusta.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) vakuutti hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen työllisyysseminaarissa kesäkuussa, että 75 prosentin työllisyystavoite on hallituksen johtotähti, johon kaikki taloustoimet tähtäävät.

–  Tarvittaessa ryhdytään määrätietoisiin toimenpiteisiin tavoitteen saavuttamiseksi. Mitään keinoa ei ole poissuljettu, Rinne kommentoi tuolloin.