Maanantai, 26.8.2019 
Ilmi, Ilma, Ilmatar
Kotimaa

Ei halpaa viinaa vaan huikeita makuja – kotiolutta pannaan nyt rahaa säästämättä

  • STT
Aleksi Harmokivi on innostunut oluen panemisesta kotona. Harrastuspanimon valikoimaan on tähän asti kuulunut muun muassa sahtia, stoutia ja mango-ipaa. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen Aleksi Harmokivi on innostunut oluen panemisesta kotona. Harrastuspanimon valikoimaan on tähän asti kuulunut muun muassa sahtia, stoutia ja mango-ipaa. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen
Jos jääkaapissa on neljä litraa vain muutaman viikon säilyvää sahtia, on parasta kutsua kavereita kylään.

–  Jos yksin tissuttaa joka ilta mukillisen, se alkaa jossain vaiheessa maistua puulta, Aleksi Harmokivi sanoo naurahtaen.

Harmokivi ja hänen kaksi lapsuudenystäväänsä ovat osa suurta joukkoa, joka on viime vuosina innostunut oluen panemisesta kotona. Leikkisästi Pöllöpuiston panimoksi nimetyn harrastuspanimon valikoimaan on tähän asti kuulunut muun muassa sahtia, stoutia ja mango-ipaa. 12 litran muovipönikän tuotokset jaetaan kolmeen pekkaan, ja itse paneminen tehdään milloin kunkin kolmikon jäsenen kotona.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Halpaa känniä kaverukset eivät hae. Koska raaka-aineissa ei kursailla, yhden pullon hinta on reilusti kaupoissa myytäviä oluita korkeampi. Taustalla on ensisijaisesti halu oppia ja kokeilla: Harmokivi on olutintoilija, ja itse tekemällä hän kokee ymmärtävänsä entistä paremmin, miten olut oikeastaan toimii. Siitä on apua, sillä Harmokivi harrastaa myös oluen maisteluiltojen pitämistä.

Syvässä päässä mutta silti noviisi

Harmokivi kokee tuntevansa oluet keskivertomaistelijaa paremmin. Sosiaalisen median oluenpanoryhmissä hän kuitenkin huomaa olevansa kaukana kärjestä.

–  Vaikka olen harrastaja syvästä päästä, välillä porukka puhuu veden pH-arvojen muuttamisesta ja keskustelee suosikkihiivoistaan. Siinä tuntee itsensä noviisiksi, hän sanoo naurahtaen.

Totisimmat tekijät saattavat aloittaa liiketoiminnan. Harmokivikin myöntää tunteneensa pienen kateuden pistoksen, kun työpaikalla yhteistyökumppanin edustaja ilmoitti lopettavansa työt ja perustavansa oman panimon.

–  Kun antaa pikkusormen, menee koko käsi, hän myöntää.

Homman pitäminen pienenä kuitenkin sopii Harmokivelle. Nyt kukin Pöllöpuiston panimon pullo tuntuu kuin omalta lapselta – tosin sillä erolla, että kaverit saavat niitä arvostella. Monet kolmikon kavereista ilmoittautuvat vapaaehtoisiksi aina, kun olutsatsit alkavat valmistua, ja pöllöpuistolaiset ottavat palautetta mielellään vastaan.

Reseptissä kanelia ja kuusenkerkkää

Sekä Olutliiton puheenjohtaja Aniko Lehtinen että Suomen Olutseuran puheenjohtaja Antti Kotti ovat huomanneet oluen kotipanemisen suosion valtavan kasvun. Innostus näkyy muun muassa sosiaalisen median kotiolutryhmissä, kotiolutkilpailijoiden määrän lisääntymisessä ja tarvikkeiden kysynnässä.

Pöllöpuiston panimo on tyypillinen esimerkki moderneista olutharrastajista. Sekä Kotin että Lehtisen mukaan vielä muutama vuosikymmen sitten kotiolutta tehtiin halvan alkoholin toivossa, mutta nyt etusijalla ovat maku ja laatu.

–  Kotioluiden laatu on parantunut huomattavasti, ja niissä käytetään kanelin ja kuusenkerkän tyyppisiä raaka-aineita, Lehtinen sanoo.

Maun ohella monille tärkeää on yhteisöllisyys. Kotti vertaa harrastusta keilaamiseen tai elokuvien katseluun.

–  On porukoita, jotka säännöllisesti kokoontuvat tekemään olutta yhdessä, ja kilpailuissa pääsee tapaamaan muita harrastajia.

Olutpullossa voi olla paikallinen tarina

Joukossa on myös erittäin antaumuksellisia harrastajia. Kotti kertoo, että jotkut investoivat laitteisiin ja raaka-aineisiin merkittäviäkin summia.

–  Aivan kuten muutkin harrastukset, tämä lähtee helposti käsistä.

Kotti arvioi, että kotipanemisen trendi on osa laajempaa olutinnostusta. Ihmisten laatutietoisuus on kasvanut, ja uusia pienpanimoita syntyy jatkuvasti.

Monet pienpanimot ovatkin saaneet alkunsa juuri kotikeittiöstä, jossa harrastus ottaa vallan. Lehtinen uskoo, että pienpanimoiden ja kotioluiden raja hämärtyy ja niin kutsuttujen kiertolaispanimoiden määrä kasvaa. Kiertolaisoluet tehdään vuokratuilla panimolaitteilla mutta kaupalliseen tarkoitukseen.

Lisäksi Lehtinen uskoo panimoiden erikoistuvan entisestään. Yhdet keskittyvät aleihin, toiset tekevät tummia ja kolmannet panevat amerikkalaistyylisiä oluita.

–  Pienpanimoissa korostuu paikallisuus ja tarinallisuus, ja monet juojat etsivät nimenomaan pientä ja paikallista.

  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa