Tiistai, 17.9.2019 
Aila, Aili
Kotimaa

Sellissä ilman luonnonvaloa tai virikkeitä – Suomelle on huomautettu toistuvasti poliisin tiloissa säilytettävien tutkintavankien oloista, ministeriöllä alustavia ratkaisuja

  • STT
Poliisiauto Kisahallin putkan edustalla Helsingissä 28. tammikuuta 2016. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA Poliisiauto Kisahallin putkan edustalla Helsingissä 28. tammikuuta 2016. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Suomea on vuosien varrella ojennettu tutkintavankien oloista poliisivankiloissa. Huomautettu on ainakin huonoista ulkoilumahdollisuuksista ja mielekkään tekemisen puutteesta sekä ylipäätään siitä, että ihmisiä säilytetään pitkiä aikoja poliisin tiloissa, joita ei ole suunniteltu pitkäaikaiseen säilytykseen.

–  On huomautettu puutteista selleihin liittyen, että ei ole luonnonvaloa tai toiminnan järjestäminen on heikkoa. Ja sitten on olemassa myös painostamisen vaara, joka voi tulla, jos esitutkinnan selvittämisvastuu ja vastuu tutkintavangin olosuhteista ovat samalla taholla, lisää oikeusministeriön rikoksen torjunnan ja seuraamusten yksikön päällikkö Marianne Mäki.

YK:n kidutuksen vastainen komitea on vaatinut, että tutkintavankien säilyttäminen poliisin tiloissa loppuu vuoteen 2025 mennessä. Ministeriö kaavailee, että tavoitteeseen päästään tällöin. Mäen mukaan vuoteen 2025 mennessä on tarkoitus, että kaikki tutkintavangit sijoitettaisiin Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) tiloihin.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Jo nyt valtaosa tutkintavangeista pidetään Risen tiloissa. Esimerkiksi heinäkuussa Risellä oli tutkintavankeja noin 600 ja poliisivankiloissa joitakin kymmeniä, Mäki sanoo.

Tutkintavankeudella tarkoitetaan aikaa, jolloin ihmistä vasta epäillään rikoksesta. Vangitsemisvaatimuksen esittää tavallisesti poliisi, jos se katsoo, että rikoksesta epäillyn vapaana oleminen esimerkiksi vaikeuttaisi tutkintaa. Vangitsemisesta päättää käräjäoikeus.

Vantaan lisärakennus akuutein, myöhemmin uusi yksikkö Tampereelle

Poliittisia päätöksiä tai rahoitusta ei vielä ole, mutta ministeriössä on jo pohdittu ratkaisuja. Yksi kinkkisimmistä ongelmista on maantieteellisesti laaja Lappi, jossa ei tällä hetkellä ole sellaisia Risen yksiköitä, joihin tutkintavangit voitaisiin jatkossa sijoittaa. Ratkaisuna voisi Mäen mukaan olla uuden avoyksikön perustaminen Rovaniemelle ja siihen tulisi tutkintavankiosasto.

Lappia kiireellisempi on Mäen mukaan pääkaupunkiseutu, jossa suurin osa tutkintavangeista on. Ratkaisu olisi rakentaa Vantaan vankilan tontille lisärakennus tutkintavankeja varten, Mäki sanoo.

Rovaniemen ja Vantaan lisäksi pidemmän aikavälin hanke olisi kehittää vankilaverkostoa myös Pirkanmaan alueella.

–  Tampereelle olisi järkevää perustaa vankila, jonne tulisi myös tutkintavankeusyksikkö, mutta se ei ole yhtä kiireellinen asia kuin nämä muut.

Poliisia huolettaa, onnistuuko vankien yhteydenpidon rajoittaminen

Poliisitarkastaja Ari-Pekka Calin Poliisihallituksesta sanoo, että tutkintavankien säilyttämisessä pitää ottaa huomioon se, että esitutkinnan alkuvaihe on usein hyvin kriittistä aikaa rikoksen selvittämisen näkökulmasta. Yhteydenpito ulkomaailmaan tai muihin tutkintavankeihin voi esimerkiksi häiritä tutkintaa.

–  Poliisivankiloissa on helpompi valvoa näitä yhteydenpitorajoituksia. Varsinaisissa vankiloissa on kyettävä yhteydenpitorajoitusten valvontaan siten, ettei tärväänny todisteet tai näyttö, koska muutoin rikosten selvittäminen vaarantuu.

Poliisihallituksessa on myös huoli siitä, meneekö jatkossa poliisin työajasta yhä suurempi osa kuulustelumatkoihin, jos tutkintavankeja on sijoitettu kauas poliisilaitoksista.

  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa