Tiistai, 17.9.2019 
Aila, Aili
Kotimaa

Pääministeri Rinne toivoo, että tulevaisuudessa EU:n rahahanat voitaisiin sulkea niskuroijilta, jotka rapauttavat unionin arvopohjaa

  • STT
Oikeusvaltioperiaate on Euroopan unionin arvoperustan ytimessä, ja Suomella on EU:n puheenjohtajamaana erityinen vastuu huolehtia, ettei tämä perusta murru. Ponnekkaan vaatimuksen esitti pääministeri Antti Rinne (sd.) suurlähettiläspäivillä Helsingissä.

Rinne kehotti kuulijoita kuvittelemaan Suomen, jossa medialla ei olisi sananvapautta eikä tuomioistuimissa riippumattomia tuomareita.

–  Tämä kehitys aivan totta Euroopassa. Meidän pitää huolehtia, että oikeusvaltioperiaate tulee toimimaan. Nyt on kyse aivan tavallisten eurooppalaisten elämästä, Rinne sanoi.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Pyrimme puuttumaan tehokkaasti oikeusvaltion murentamispyrkimyksiin, hän jatkoi.

Pääministerin mukaan EU:ssa on syntymässä laaja yhteisymmärrys siitä, että unionin rahoitus on kytkettävä oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Laaja yhteisymmärrys ei kuitenkaan riitä, sillä jos rahoitukseen sidottaisiin ehtoja, tulisi asiassa saavuttaa yksimielinen päätös kaikkien jäsenmaiden kesken.

–  Taitaa olla aika vaikea harjoitus, totesi Rinnekin myöhemmin toimittajille.

Puola ja Unkari huolenaiheina

EU-maista muun muassa Puolan ja Unkarin kehitys on aiheuttanut huolia oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta. Puolan kohdalla huoli on liittynyt uudistuksiin, joiden on pelätty heikentävän oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Unkarin osalta tarkkailussa ovat olleet muun muassa median ja kansalaisjärjestöjen vaikeudet.

Rinne uskoo, että aika voisi sopiva taivutella hankalat maat yhteiseen rintamaan, sillä Britannian EU-ero vaikuttaa toteutuessaan koko EU:n talouteen.

–  Tämän kautta saattaa olla mahdollista nettomaksajien vaikuttaa tähän yleiseen mielipiteeseen maissa, jotka oikeusvaltioperiaatetta tällä hetkellä vaarantavat.

Maahanmuutto jakaa jäsenmaita

Tavoitteen vaikeusastetta lisää kuitenkin se, että Rinteen mukaan oikeusvaltioperiaatteen lisäksi monivuotiseen rahoitukseen halutaan kytkeä myös jäsenvaltioiden maahanmuutto- ja ilmastopolitiikka. Maahanmuuttokysymyksissä unionin jäsenmaiden linja rakoilee jo huomattavasti enemmän.

Esimerkiksi Välimereltä pelastettuja turvapaikanhakijoita on sijoitettu jäsenmaihin alus kerrallaan, kun yhteistä linjausta pelastettujen sijoittamisesta ei ole saatu aikaiseksi. Rinteen mukaan Helsingissä heinäkuussa pidetyssä epävirallisessa sisäministerikokouksessa vain 11 maata ilmoittautui vetämään yhtä köyttä asiassa.

–  Se on niin pieni joukko ja sama joukko maita, jotka ovat aiemminkin olleet kiinnostuneita auttamaan. Kyllä tässä täytyy löytää joku yhteinen ratkaisu tähän, Rinne peräänkuulutti.

Haavisto: Myös Suomea saa kritisoida

Rinteen jälkeen suurlähettiläspäivillä puhunut ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoi, että Suomi ei saarnaa, mutta puolustaa tärkeinä pitämiään periaatteita. Haaviston mukaan sananvapauteen kuuluu, että myös Suomea saa kritisoida.

–  Suomesta ei ole pakko tykätä. Voi olla myös eri mieltä Suomen kanssa. EU:n puheenjohtajamaana meillä on oltava myös vähän turnauskestävyyttä, jos lunta tulee tupaan, Haavisto sanoi.

Unkari on Suomen heinäkuussa alkaneen puheenjohtajuuskauden aikana esittänyt toistuvasti kritiikkiä Suomea kohtaan. Esimerkiksi Unkarin pääministerin kanslian mediavastaava Zoltan Kovacs on arvostellut blogissaan Suomea siitä, ettei maassa ole perustuslakituomioistuinta.

Suomessa eduskunnan perustuslakivaliokunta kuulee asiantuntijoiden arviot säädettävien lakien perustuslainmukaisuudesta ennen lausuntoaan.

  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa