Torstai, 24.10.2019 
Asmo
Kotimaa

Puolustusvoimat töppäili suruviestin välittämisessä, Raaseporin onnettomuudessa kuolleiden varusmiesten omaiset joutuivat itse soittelemaan

  • STT
Puolustusvoimien maastokuorma-auto oli ylittämässä vartioimatonta tasoristeystä Raaseporin Skogbyssä, kun se ajoi VR:n kiskobussin eteen. LEHTIKUVA / Onni Ojala Puolustusvoimien maastokuorma-auto oli ylittämässä vartioimatonta tasoristeystä Raaseporin Skogbyssä, kun se ajoi VR:n kiskobussin eteen. LEHTIKUVA / Onni Ojala
Puolustusvoimien viestintä takelteli pahasti vuoden 2017 Raaseporin tasoristeysonnettomuuden aikaan, eikä suruviestiä meinattu saada vietyä kuolleiden varusmiesten omaisille. Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) raportin mukaan tieto kahden onnettomuudessa kuolleen varusmiehen kuolemasta tavoitti omaiset muita reittejä ennen kuin viranomaiset saivat asian hoidettua.

–  Tiedot pedersöreläisen ja kokkolalaisen varusmiehen kuolemista levisivät sosiaalisessa mediassa ja viestipalvelujen kautta ennen kuin vanhemmat saivat virallisen tiedon kuolemista, raportissa sanotaan.

Uudenmaan prikaatin esikuntapäällikkö oli raportin mukaan sopinut onnettomuuspaikalla, että prikaati vie suruviestin vantaalaisen varusmiehen omaisille ja poliisi kahden muun varusmiehen omaisille. Jossain vaiheessa yhteys oli ilmeisesti kuitenkin katkennut, koska paikallispoliisi ei koskaan saanut Puolustusvoimilta omaisten yhteystietoja tai pyyntöä kuolinviestien viemisestä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Suruviesti tavoitti vanhemmat vasta kuuden tunnin päästä

Tietojen levittyä sosiaalisessa mediassa ja viestipalveluissa varusmiesten vanhemmat ryhtyivät itse soittelemaan ja tavoittivat prikaatin tiedottajan. Tiedottajalla ei kuitenkaan ollut lupaa antaa tietoja loukkaantuneista ja kuolleista varusmiehistä.

Prikaatin komentaja soitti lopulta vanhemmille. Viimeinen kuolinviesti saatiin toimitettua yli kuusi tuntia sen jälkeen, kun onnettomuus oli tapahtunut. Surukäynti omaisten luokse järjestyi kaksi päivää onnettomuuden jälkeen.

Surunvalittelujen yhteydessä omaisille toimitettiin kirje, johon oli koottu tietoa muun muassa korvausten hakemisesta ja kriisiavusta. Kirjeissä osa tiedoista oli vain suomen kielellä, vaikka kaikkien varusmiesten äidinkieli oli ruotsi.

Raaseporin Skogbyn onnettomuus tapahtui lokakuussa 2017. Kolme varusmiestä kuoli ja viisi loukkaantui, kun Puolustusvoimien kuorma-auto ja VR:n kiskobussi törmäsivät vartioimattomassa tasoristeyksessä.

Risteyksen vaarallisuutta lisäsi myös sen muoto

Puolustusvoimien maastokuorma-auto oli ylittämässä vartioimatonta tasoristeystä Skogbyssä, kun se ajoi VR:n kiskobussin eteen. Kuorma-auto lensi törmäyksen voimasta 54 metrin päähän.

Yhdestä seitsemään ulottuvalla vaarallisuusasteikolla Skogbyn tasoristeys oli luokiteltu viitoseksi. Risteyksessä ei ollut puomia tai junan saapumisesta ilmoittavia laitteita. Puomien puuttumisesta varoittavaa liikennemerkkiä ei ollut, vaikka määräysten mukaan olisi pitänyt.

Risteyksen vaarallisuutta lisäsi myös sen muoto. Risteys ei ole muodoltaan tavallinen rasti, jossa kaikki kulmat ovat suurin piirtein 90 asteen suuruisia.

Tiedot onnettomuuden olosuhteista ovat peräisin Otkesin raportista.

Onnettomuusauton kuljettajaa syytetään maanantaina alkavassa oikeudenkäynnissä kolmen varusmiestoverinsa kuolemantuottamuksesta, liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja palvelusrikoksesta. Asiassa oli jo tehty päätös syyttämättä jättämisestä, mutta apulaisvaltakunnansyyttäjä määräsi syytteen nostettavaksi, koska katsoi, että kuljettajalla olisi tilanteessa ollut mahdollisuus toimia varovaisemmin.

Puolustusvoimia, varusmiesten harjoituksen johtajaa tai joukkueen kouluttajaa ei syytetä mistään. Kuljettajan lisäksi kukaan ei ole joutunut onnettomuudesta vastuuseen, vaikka risteyksen vaarallisuus oli yleisesti tiedossa. Miksi?

Reitin turvallisuuden laiminlyöntiä ei ole määrätty rangaistavaksi

Syytteen nostamisesta päättäneen apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappen mukaan heti Raaseporin onnettomuuden tutkinnan alussa kammattiin tarkasti varusmiesten esimiesten toimintaa, kun mietittiin, olivatko he mahdollisesti syyllistyneet johonkin rikokseen. Sellaista ei kuitenkaan löytynyt, Rappe sanoo STT:lle.

–  Esitutkinnassa koetettiin selvittää, olivatko esimiehet jotenkin rikkoneet jotakin velvollisuuttaan, mutta sellaista rikoksen tunnusmerkistön täyttävää laiminlyöntiä ei tullut tutkinnassa esille.

Rappe huomauttaa, että vain sellaisista teoista voidaan epäillä tai syyttää rikoksesta, jotka on laissa määrätty rangaistavaksi.

Raaseporin tapauksessa mitään määräystä ei katsottu rikotun.

–  Jos olisi esimerkiksi sellainen esimiestä velvoittava määräys, että harjoituskäskyssä olisi velvollisuus luetteloida ajoreitillä olevat vaaralliset paikat, eikä niin olisi tehty, silloin tässä voisi olla palvelusrikos.

Pääesikunta ei puhuisi Puolustusvoimien epäonnistumisesta

Puolustusvoimat pahoittelee Raaseporin onnettomuutta, mutta Pääesikunnan mielestä ei voi puhua Puolustusvoimien epäonnistumisesta.

–  Onnettomuus on sellainen kamala tapaus, joka ei koskaan olisi saanut tapahtua. Yritämme parhaamme mukaan, ettei se tule toistumaan, sanoo Pääesikunnan tiedotuspäällikkö Max Arhippainen STT:lle.

Hän sanoo, että Otkesin suositukset onnettomuuden jälkeen on otettu mieluusti vastaan. Otkes muun muassa kehotti Puolustusvoimia parantamaan turvallisuusriskien arviointia harjoitusten yhteydessä.

Arhippainen haluaa korostaa, että Puolustusvoimat on onnettomuuden jälkeen tehnyt paljon turvallisuuden parantamiseksi. Riskien arvioiminen on hänen mukaansa ollut haaste. Arviointia on tehty niin laajassa mittakaavassa, että jotkut suuret riskit ovat voineet hukkua massan sekaan, hän sanoo.

Oliko Skogbyn tasoristeys riski, joka jäi Puolustusvoimilta huomaamatta?

–  Tapahtumat kertovat karua kieltään, Arhippainen vastaa.

STT:n tietojen mukaan eri viranomaiset ovat onnettomuuden jälkeen ihmetelleet, miksi Uudenmaan prikaati käytti vaaralliseksi tiedettyä Skogbyn risteystä, kun lähellä oli vaihtoehtoinen reitti radan yli. Arhippainen sanoo, ettei hän osaa kommentoida asiaa. Uudenmaan prikaati ei antanut STT:lle haastattelua.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa
  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa