Maanantai, 21.10.2019 
Ursula
Kotimaa

Kolumni: Nyt olisi hetki rakentaa uusi uskonto, jos emme tietäisi – lue tai kuuntele

Sydäntä särkee, kun huomaa vain selaavansa huolettomasti ohitse uutiset pirstaleiksi murentuneista Bahama-saarista, kuivuuden kärventämästä Afrikasta, tulviin hukkuvista rannikkoseuduista ja sulavista jäävuorista.

Voit myös kuunnella tämän jutun.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Näistä uutisista on tullut yhtä lailla jokapäiväisiä kuin sadoista Välimereen hukkuneista, pakolaisleireillä kuolevista, sodista ja konflikteista. Tuhansien eurooppalaistenkaan kuolema Ukrainan sodassa ei enää pysäytä.

Meillä on kaikki tämä tieto, mutta viis siitä välitämme. Mutta entäpä, jos meillä ei olisi tuota tietoa?

Jos globalisaatiota ja tieteellistä tietoa ei olisi, jos maapallo olisi edelleen suuri tuntematon? Jos eläisimme edelleen kukin omalla pikku planeetallamme, jonka kuvittelisimme olevan koko maailma? Jos emme tietäisi kaukaisten ihmisten elämästä enempää kuin silloin, kun suuret maailmanuskonnot ovat syntyneet?

Juuri nyt olisi todellinen mahdollisuus luoda uusia uskonlahkoja, jopa uusia uskontoja.

Meillä suomalaisilla ja lähinaapureillakin menee oikein hyvin. Luonto kukoistaa, talvet lämpenevät ja kesät pitenevät. Joskus sataa liikaa, joskus liian vähän, mutta keskimäärin ihan sopivasti niin, että ruokaa riittää.

Luumupuut eivät enää vain kuki vaan tuottavat hedelmää yhä pohjoisempana. Omenia on niin paljon, että kaatopaikalla pitää olla erityinen omenien vastaanottopiste. Kotimaista vesimelonia saa kaupasta, ja maissiakin kasvatetaan kotipuutarhoissa, jopa rehuksi eläimille.

Villahousuista on tuskin enää kuultukaan, ja talvellakin pärjää kesäkengillä. Lunta ripeksii mukavasti valkoisen joulun tarpeiksi, ja helmikuussa saadaan aloittaa kevätvaatteiden myynti. Suomen ilmasto on muuttunut huikaisevan helpoksi entiseen nähden: viikkoja kestäneitä yli 30 asteen pakkasia ei enää ole, lumikausi on lyhyt, eikä syyskesän öinä ole pakkasta. Jos Saarijärven Paavo eläisi tässä ajassa, hän ihmettelisi, että mikä ihmeen halla vei naapurin viljat.

Näissä oloissa, näiden muutosten jälkeen, ilman tietoa muun maailman muutoksista, ei olisi temppu eikä mikään herättää hurmoksellinen kiitollisuus – mitä tahansa – jumalaa kohtaan. Tuo jumala olisi katsonut kansansa puoleen, palkinnut meidän hyvyytemme runsailla lahjoillaan.

Olisimme ansainneet tämän kaiken omilla töillämme ja jumalan armosta. Meidän olisi syytä kiittää, rukoilla ja uhrata, ettei meitä uudestaan rankaistaisi ottamalla pois kaikki tämä uusi hyvä.

Samaan aikaan toisaalla viriäisi armoton pelko, jota niin ikään olisi helppo käyttää uskonnon polttoaineena. Pahojen tekojemme takia jumala on kääntänyt selkänsä ja lähettänyt vitsauksen toisensa perään: tulvia, myrskyjä, rankkasateita, kuivuutta, hirvittävää hellettä, tuholaisparvia, nälkää ja kuolemaa.

Vain uuden uskonnon kautta voisimme pelastua. Meidän pitäisi pysyä uskossamme vahvoina vaikeinakin aikoina, sillä vain uusi jumala tietää, mikä ihmiselle on parasta.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa
  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa